| Ivan Borisikevitš | |
|---|---|
| Ivan Ivanovitš Borisikevitš | |
| Syntymäaika | 1815 |
| Syntymäpaikka | katkaisi puhelun |
| Kuolinpäivämäärä | 30. tammikuuta 1892 |
| Kuoleman paikka | Suonet |
| Kansalaisuus | Itävalta-Unkari |
| Ammatti | poliitikko |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Ivan Ivanovitš Borisikevitš (1815, Uvisla, (nykyinen Husyatinsky piiri , Ternopilin alue Ukraina ) - 30. tammikuuta 1892, Wien) - ruteenilainen julkisuuden ja poliittinen henkilö Galiciassa .
Venäjän pääradan varapuheenjohtaja , Venäjän tiedemiesten neuvoston toinen järjestäjä , Prosvita-seuran kunniajäsen. Suurlähettiläs Galician seimissä 1861-1869, Itävallan parlamentin jäsen 1848-1849 ja 1861-1867.
Syntynyt Uvislan kylässä (nykyinen Husyatinskyn piirin kylä Ternopilin alueella) kyläpapin perheeseen.
Hän valmistui Lvivin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta (1839).
Vuosien 1848-1849 vallankumouksen aikana Itävallan valtakunnassa hän oli yksi Rusyn vapautusliikkeen johtajista, Venäjän pääradan perustaja ja varapuheenjohtaja, sen peruskirjan ja politiikka-asiakirjojen kirjoittaja. Prahassa vuonna 1848 järjestetyn slaavilaisten kongressin edustaja , joka pyrki tunnustamaan ruteenilaisten kansallisen itsenäisyyden ja heidän oikeuden kansalliseen alueelliseen autonomiaan Itävallan valtakunnassa.
Rusyn valtuuskunnan päällikkönä Ivan Borisikevitš korosti, että Galician puolalaisten kulttuuristen tarpeiden tyydyttämiseksi on olemassa Krakovan yliopisto ja Lvovista tulisi tulla Rusyniksi. Tunnustettuaan tämän vaatimuksen pätevyyden, Itävallan keisari Franz Joseph I perusti 13. syyskuuta 1848 antamallaan määräyksellä venäläisen kirjallisuuden osaston Lvivin yliopistoon.
Kulttuurihenkilöiden kongressin " Venäläisten tiedemiesten katedraali " järjestäjä, kulttuuri- ja koulutusseura "Russian Matitsa". Itävallan perustuslain (1849) kritiikin vuoksi hänet erotettiin virastaan. Lähti Lvovista. 1860-luvulla hän oli Galician aluesemin jäsen.
Osallistui Rusyn kirjallisuuden teosten levittämiseen Galiciassa.