Bruno Steindel | |
---|---|
Saksan kieli Karl Bruno Steindel | |
Bruno Steindel (viimeistään 1903) | |
perustiedot | |
Syntymäaika | 29. elokuuta 1866 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 4. toukokuuta 1949 (82-vuotiaana) |
Kuoleman paikka | |
Ammatit | muusikko |
Työkalut | sello |
Karl Bruno Steindel ( saksa: Karl Bruno Steindel ; 29. elokuuta 1866 , Zwickau - 4. toukokuuta 1949 , Santa Monica ) oli saksalainen ja amerikkalainen sellisti.
Musiikkijohtaja Zwickau poika. Varhaisesta iästä lähtien hän oppi soittamaan viulua, Steindel-perhekvartetissa (isänsä ja kahden veljensä kanssa) hän soitti pianoa. Sitten hän siirtyi selloon ja opiskeli Dresdenissä Friedrich Grützmacherin johdolla . Jonkin aikaa hän soitti Krefeld - teatterin orkesterissa, sitten 1889-1891. Berliinin filharmonisen orkesterin sellosäestäjä .
Vuonna 1892 hän muutti Theodore Thomasin kutsusta Yhdysvaltoihin ottamaan säestäjän paikan vastikään perustetussa Chicagon sinfoniaorkesterissa . Hän esiintyi orkesterin kanssa solistina (mukaan lukien Arthur Footen sellokonserton kantaesitys 1894). Yhtyepelaajana hän osallistui erilaisiin sävellyksiin, esiintyi myös duetossa pianistivaimonsa Matildan kanssa sekä osana Steindel-trioa hänen ja hänen isoveljensä, viulisti Albin Steindelin, kanssa.
Vuonna 1918 hänet erotettiin orkesterista osana tutkimusta, joka koski saksalaista alkuperää olevien muusikoiden amerikkalaisvastaisia tunteita (USA:n astuttua ensimmäiseen maailmansotaan ): Steindelin oppilas Walter Ferner totesi, että Steindel salli itselleen useita epälojaaleja lausuntoja ja lauloi loukkaavia sanoja, kun orkesteri esitti hymnin " Tähdet ja raidat " [1] . Yhden kauden hän oli erään Chicagon oopperaryhmän konserttimestari. Steindelin vaimo Matilda teki itsemurhan vuonna 1921 - joidenkin tuolloisten julkaisujen mukaan hän ei kyennyt kestämään aviomiehelleen kohdistuvaa häpeää. Jatkossa kaikki syytteet hylättiin Steindeliltä, mutta hän kieltäytyi palaamasta orkesteriin ja esiintyi pääasiassa yhtyeissä elämänsä loppuun asti.