Buxheimin urkukirja
Buxheimer Organ Book ( saksaksi: Buxheimer Orgelbuch ) on saksalainen käsikirjoitus kosketinsoittimesta, joka on peräisin vuosilta 1460-70. 1400-luvun saksalaisen urkukulttuurin suurin musiikkimuistomerkki .
Lyhyt kuvaus
Nimi "Buxheim" johtuu entisestä kartausialaisesta Buxheim- luostarista (Buxheim, lähellä Memmingeniä Baijerissa). Käsikirjoitus on ollut Buxheimin luostarissa 1500-luvulta lähtien. vuoteen 1883 asti, jolloin Baijerin valtionkirjasto ( München ) osti sen; tässä kirjastossa on Buxheimin urkukirja tähän päivään asti (lyhenne RISM: D-Mbs Mus.3725).
Käsikirjoituksen kirjoittajaksi viitataan usein Konrad Paumannina . Jos tämä merkintä pitää paikkansa, tämä tarkoittaa, että käsikirjoitus on peräisin Münchenistä, jossa Paumann työskenteli hoviurkurina vuosina 1450-73. Argumentti juuri tämän alkuperän puolesta on se, että Paumanin tutkielma "Fundamentum organisandi" sisältyy kokonaisuudessaan Buxheim-käsikirjoitukseen (käsikirjoitus sisältyy myös Lohamin laulukirjaan , joka on laadittu suunnilleen samaan aikaan).
Buxheimin urkukirja on 1400-luvun saksalaisen urkukulttuurin merkittävin musiikkimuistomerkki . Se koostuu 256 alkuperäisestä sävellyksestä ja sovituksesta kosketinsoittimille. Teokset, joihin Buxheim- intabulaatioita tehtiin, kuuluvat kuuluisille 1400-luvun eurooppalaisille säveltäjille. (mukaan lukien britit ja ranskalaiset), mukaan lukien John Dunstable , Guillaume Dufay , Gilles Benchois , Walter Fry ja muut; muutama kirjailijateos kuuluu saksalaisille K. Paumanille, Salzburgin munkille ("Hermann"), I. Götzille (Johann Götz), tietylle Boumgartnerille (Boumgartner). Suurin osa kokoelman näytelmistä ei sisällä säveltäjämerkintöjä (anonyymisti). Musiikki on nostettu ns. vanhaan saksalaiseen tablatuurijärjestelmään .
Genren osalta ohjelmiston pääosan muodostavat sansonin sovitukset , (instrumentaali)tanssit ja muut laulu- ja tanssilajit. Noin 50 kappaletta on moniäänisiä kirkkomusiikin sovituksia, pääosin säkeetgenreissä , joissa cantus firmus säilyy pitkiä aikoja tenorissa harmonisoituneena vanhaan homofoniseen (eli monorytmiseen) tekstuuriin. Noin 30 kappaletta käsikirjoituksesta ovat alkusoittoja variaatioineen ja improvisoinnein. Suurin osa teoksista on kaksi- ja kolmiosaisia, neliosaiset ovat harvinaisempia.
Katso myös
- Käsikirjoitukseen sisältyvä näytelmäluettelo
- Urkumessu
Painokset
- Das Buxheimer Orgelbuch. Beschreibung und Abdruck von Tonsätzen // Monatshefte für Musik-Geschichte, veröffentlicht als Beilage zum 19. und 20. Jg. 1887/1888 (katso tästä tämän painoksen digitaalinen faksi ).
- Das Buxheimer Orgelbuch, herausgegeben von Bertha Antonia Wallner. Kassel: Bärenreiter, 1958-59, 3 osa. (1-105, 106-230, 231-256 ja Paumanin tutkielma "Fundamentum organisandi"); 2. Durchgesehene Auflage. Kassel, 1983.
Kirjallisuus
- Lord RS Buxheimin urkukirja: tutkimus urkumusiikin historiasta Etelä-Saksassa 1400-luvulla. Diss., Yalen yliopisto, 1960.
- Southern E. Buxheimin urkukirja. New York, 1963.
- Zöbeley HR Die Musik des Buxheimer Orgelbuchs. Spielvorgang, Niederschrift, Herkunft, Faktur // Münchner Veröffentlichungen zur Musikgeschichte, 10. Tutzing: H. Schneider, 1964.
Valittu diskografia
- 1982 Buxheimer Orgelbuch / Ton Koopman / Auvidis-Astrée E 7743
 Temaattiset sivustot | |
|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
| Bibliografisissa luetteloissa |