Bulakh, Grigory Ivanovich

Grigori Ivanovitš Bulakh
ukrainalainen Grigori Ivanovitš Bulakh
Syntymäaika 10. huhtikuuta 1938 (84-vuotiaana)( 10.4.1938 )
Syntymäpaikka Sands , Lokhvitsky District , Poltava Oblast , Ukrainan SSR , Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Neuvostoliiton Ukraina
 
Ammatti runoilija , kääntäjä , taiteilija
Teosten kieli ukrainalainen
Palkinnot

Grigory Ivanovich Bulakh ( ukrainaksi Grigory Ivanovich Bulakh ; syntynyt 10. huhtikuuta 1938 Sandsin kylässä , Lokhvitskin alueella , Poltavan alueella , Ukrainan SSR , Neuvostoliitto ) on ukrainalainen runoilija ja proosakirjailija, kääntäjä (omistaa slovakia ja tšekkiä), mestari taiteellista ilmaisua. Ukrainan kansantaiteilija (1993).

Elämäkerta

Bulakh syntyi 10. huhtikuuta 1938 kylässä. Lokhvitskyn alueen hiekka Poltavan alueella . Isä Ivan Dmitrievich (1911-1981) - rautatietyöntekijä, äiti Pelageya Gavrilovna (1912-1981) - kotiäiti; vaimo Olga Nikolaevna (1949) - opettaja, Slovakian kansalainen .

Hän valmistui Peskovskajan lukiosta. Vuodet 1956–1961 hän opiskeli Lokhvitsky College of Food Industryssa mekaanikkona. Samaan aikaan hän työskenteli Lokhvitskyn alkoholitehtaalla ohjaus- ja mittauslaitteiden mekaanikkona . Vuodesta 1961 vuoteen 1965 hän opiskeli Kiovan teatteritaiteen instituutin näyttelijäosastolla. I. Karpenko-Kary , ammatiltaan draamanäyttelijä. Vuosina 1981-1982 hän suoritti taloustieteen korkeakoulukursseja johtajille.

Vuonna 1977 hän sai Ukrainan kunniataiteilijan arvonimen . 1. heinäkuuta 1982 lähtien hän on ollut Ukrainan kansallisen kirjailijaliiton jäsen . Vuonna 1988 hänelle myönnettiin Ukrainan SSR :n korkeimman neuvoston puheenjohtajiston kunniakirja .

Vuodesta 1990 vuoteen 1996 hän oli Ukrainan television Living Word -ohjelman kirjoittaja ja juontaja.

Vuonna 1993 hän sai Ukrainan kansantaiteilijan arvonimen.

Vuosina 1994-1998 hän oli Taras Shevchenkon mukaan nimetyn All-Ukrainian Society " Prosvita " keskushallituksen jäsen . Vuonna 1996 hän johti luovaa ja taiteellista ryhmää, joka käsitteli Ukrainan perustuslakiluonnoksen määräyksiä .

Hänet valittiin 17. toukokuuta 1997 Ukrainan alkuperäisten ideoiden akatemian akateemiksi. Hänet rekisteröitiin 18. joulukuuta 1997 Ukrainan kansanedustajaehdokkaaksi Ukrainan kansanedustajien vaalipiirissä , listalla 33. Hänet rekisteröitiin 26. tammikuuta 1998 Ukrainan kansanedustajaehdokkaaksi ( Kiovan yksijäseninen vaalipiiri nro 218 ), jälleen Ukrainan kansantalouden kehityksen puolueesta. Vuonna 1998 hän johti Ukrainan kansantalouden kehityksen puolueen ideologista osastoa.

22. toukokuuta 1998 hänelle myönnettiin III asteen ansiomerkki [1] .

Vuonna 2003 hänelle myönnettiin Prinssi Jaroslav Viisaan ritarikunnan V-aste [2] .

Hryhoriy Bulakh myös moninkertaisti panoksensa ukrainalaisen kulttuurin kehittämiseen, isänmaallisen kansalaisen kasvattamiseen "Shevchenko Fund - XXI Century" -rahaston hallituksen varapuheenjohtajana Ukrainan kansallisen palkinnon komitean päätoimittaja Taras Shevchenkon mukaan. koko ukrainalaisen "Christian Ukraine" -sanomalehden edustaja, Kiovan kaupungin Pyhän Dormition -seurakuntien puheenjohtaja.

Kirjallinen luovuus

Hryhoriy Bulakhin monipuolinen työ on kasvanut ratkaisevasti ja kehittyy ukrainalaisten kirjailijoiden taiteellisen luovuuden pohjalta, jonka saavutuksia hän innokkaasti propagoi. Erinomaiset ukrainalaiset kirjailijat ja kriitikot arvostivat toistuvasti hänen omistautumistaan ​​taiteellisen ilmaisun alalla [3] .

Erityisesti akateemikko Ivan Dzyuba totesi:

Luovan ja siviilihenkilön omaperäisyys, intohimo ukrainalaiseen klassikkoon ja moderniin kirjallisuuteen antoi Grigory Bulakhille eräänlaisen "räjähdyksen": taiteilija-tulkin vaikutuksesta kirjailija-luoja vastasi hänessä [3] .

Arvosteltuaan runoilijan ensimmäistä runokirjaa "Dawn at Dawn" Pjotr ​​Osadchuk totesi , että kirjallisessa horisontissa ilmestyessään se valkeni melko selvästi uudelle runolliselle nimelle - Grigori Bulakh, joka toivottavasti kirkastuu ajan myötä eikä tule eksyä kirjallisuutemme korkealla taivaalla olevien lukuisten tähtien ja tähtikuvioiden joukkoon" [4] .

Runoilija Dmitri Pavlychko huomauttaa kirjan johdantopuheenvuorossaan, että Grigory Bulakh "koskee hellästi intiimien tunteiden ketjua, hän yleensä osaa puhua lempeästi ja hellästi. Ja todellakin, kuinka ei voi muistaa "Punaisen talven" lempeää ja häiritsevää kirjoittajaa ... " [4]

Grigory Bulakhin kirjan "Plast" esipuheessa kirjailija Juri Mushketik totesi taiteilijan luomispolkua tarkasteltaessa:

Hän ei ole kaukana käyttänyt elämänsä aikana hankittuja mahdollisuuksiaan, hänen alansa ei ole suinkaan tiivistynyt, ja hän on ilmeikäs persoona, täynnä energiaa, räjähtävä, ja kaikki tämä antaa aihetta odottaa häneltä uusia runollisia ja proosallisia satoja. Siksi toivomme hänelle laajaa askelta, väsymättömyyttä, onnea hyvän ja totuuden etsimisen vaikealla tiellä [5] .

Bulakhin säkeisiin perustuvia kappaleita kuullaan radio- ja televisio-ohjelmissa, taideryhmien ohjelmistossa, kuuluisissa taidemestareissa Dmitri Gnatyuk , Sofia Rotaru , Vitaly Belonozhko, Pavel Dvorsky , Vladimir Bystryakov , Nazariy ja Dmitry Yaremchuk, Alla Kudlay .

Kansainvälinen toiminta

Merkittävä on ukrainalaisen taiteilijan panos kansainvälisen kulttuuriyhteistyön kehittämiseen erityisesti Tšekkoslovakian kanssa . Hän on suora alullepanija T. G. Shevchenkon muistopostimerkkien julkaisemiselle Prahassa ja slovakialaisen runoilijan P. Y. Safarikin Kiovassa .

Hryhoriy Bulakhin aloitteesta ja suoraan osallistumisesta slovakilaisen ukrainalaisen kirjailijan , Poltavan taistelun vuonna 1709 silminnäkijän ja kronikon Daniel Krmanin teoksen "Matkapäiväkirja" (Itinerarium 1708-1709) julkaisu sai myönteisen arvion. Ukrainan entinen presidentti L. D. Kutsma myönsi hänelle Prinssi Jaroslav Viisaan ritarikunnan . Hänen katsauksessaan todetaan, että tämä kirja avaa lukijalle uusia sivuja Ukrainan kasakkojen historiasta.

Tällä hetkellä Grigory Bulakh on ratkaissut luovia ja organisatorisia kysymyksiä, jotka liittyvät Grigori Skovorodan Bratislavassa ja Daniel Krmanin muiston säilyttämiseen Poltavassa . Ensimmäisen muistolaatta on jo paljastettu. Grigory Bulakhin teoksia on käännetty puolaksi, slovakiksi, tšekkiksi, englanniksi, saksaksi, armeniaksi, georgiaksi ja muille vieraille kielille.

Muistiinpanot

  1. ↑ Ukrainan presidentin asetus 22. toukokuuta 1998 nro 496/98 " Ukrainan kaupunkien kulttuurin ja taiteen harjoittajien nimeämisestä "  (ukraina)
  2. ↑ Ukrainan presidentin asetus 14. huhtikuuta 2003 nro 325/2003 “ G. Bulakhin myöntämisestä Prinssi Jaroslav Viisaan ritarikunnalla ”  (ukraina)
  3. ↑ 1 2 Kirichenko, Marina. Tieteellinen - doslidnitska robotti MAN. Et näe peltoa kauas (runoilija - maanmiehen Hryhoriy Bulakhin sisämaailma)  (ukraina) . — Pisky: Piskivska ZOSh I - III portaat.
  4. ↑ 1 2 Bulakh, Grigory. Svitankova Dawn: Kokoelma  (ukrainalainen) . - K . : Nuori.
  5. ↑ Bulakh, Gregory. NURT. Runous. Proosa. Kyllä  (ukrainalainen) . - K . : Deer Teligin mukaan nimetty Vidavnitstvo. — ISBN 966-7018-34-2 .

Linkit