Wegner, Elin

Elin Wegner

Elin Wegner. 1920
Nimi syntyessään Elin Mathilda Elisabeth Wagner
Syntymäaika 16. toukokuuta 1882( 1882-05-16 ) [1] [2] [3]
Syntymäpaikka Lund , Ruotsi
Kuolinpäivämäärä 7. tammikuuta 1949( 1949-01-07 ) [1] [2] [4] (66-vuotias)
Kuoleman paikka Berg, Kronoberg , Ruotsi
Kansalaisuus (kansalaisuus)
Ammatti kirjailija,
julkisuuden henkilö
Genre romaani, novelli, käsikirjoitus
Teosten kieli Ruotsin kieli
Palkinnot Yhdeksän [d] pääpalkinto ( 1923 )
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Elin Mathilda Elisabeth Wägner ( ruotsalainen Elin Mathilda Elisabeth Wägner ; 16. toukokuuta 1882 , Lund  - 7. tammikuuta 1949 , Berg, Kronoberg ) - ruotsalainen kirjailija, toimittaja, opettaja, ekologi. Julkinen henkilö, lasten suojelu- ja pelastusliikkeen järjestäjä, feminististen ja pasifististen liikkeiden aktivisti ; Vogelstad-ryhmän perustaja . Ruotsin Akatemian jäsen vuodesta 1944 .

Elämäkerta

Elin Wegner syntyi vuonna 1882 Lundissa. Hänen isänsä oli koulun rehtori; Kolmevuotiaana hän menetti äitinsä. Kun isä meni uudelleen naimisiin, Elin asui jonkin aikaa setänsä luona ja muutti sitten isänsä uuden perheen kanssa ensin Nyköpingiin ja sitten Helsingborgiin [5] .

Wegnerin ura toimittajana alkoi Helsingborgs Dagblad -lehdestä. Sitten hän muutti Tukholmaan ja työskenteli kuuluisassa naistenlehden Idunissa. Hänestä tuli myöhemmin niin sanotun Vogelstad- ryhmän julkaiseman Tidevarvet -lehden ensimmäinen toimittaja . Wegner kirjoitti myös itse laajasti aikakauslehteen, erityisesti saksan ja englannin kirjallisuudesta, etnologiasta ja antropologiasta [5] . Hän työskenteli myös opettajana tyttökoulussa Vogelstadissa .

Vuonna 1910 Wegner meni naimisiin kirjallisuuskriitikko Jon Landqvistin kanssa. Vuonna 1922 pari erosi, mutta jatkoi toistensa tukemista. Heillä ei ollut lapsia [5] . Elinin sisko oli naimisissa Gregor Paulsonin kanssa .

Avioeron jälkeen Wegner muutti pääkaupungista Smoolantiin ja asettui Bergin kylään Växjön pohjoispuolelle [5] . Lähistöllä asui hänen ystävänsä ja kollegansa Flory Gathe , jonka kanssa he matkustivat yhdessä: sekä Smoolannissa keräämässä materiaalia Wegnerin kirjaan "Tusen år i Småland" ja Ruotsin ulkopuolella, mukaan lukien Moskovaan ja Leningradiin vuonna 1934 [5] [6] .

Elin Wegner kuoli vuonna 1949 vieraana Flory Gaten tilalla. Kuolinsyy oli mahasyöpä. Hänet haudattiin pohjoiselle hautausmaalle Lundiin [5] [7] . Vuonna 1990 Gathe perusti Elin Wegner Societyn ja järjesti varainkeruun Wegnerin Lilla Björkan kodin ostamiseksi [6] . Sen omistaa tällä hetkellä Seura; se sisältää Wegnerin henkilökohtaisen kirjaston [5] .

Yhteiskunnallinen toiminta

Elin Wegner oli yksi tunnetuimmista suffragetteista , naisten äänioikeusliikkeen johtajista Ruotsissa, Ruotsin naisten tasa-arvoyhdistyksen perustamisen aloitteentekijä.

Wegner on Fredrika Bremerin ohella ruotsalaisen feministisen liikkeen aloitteentekijä ja tärkein ja vaikutusvaltaisin hahmo .

Marraskuussa 1919 Elin Wegner, Helen Palmstierna ja Gerda Markus perustivat Ruotsiin maan ensimmäisen lastensuojelu- ja pelastusjärjestön nimeltä " Redda Barnen " ("Kansainvälisen lasten auttamisliiton" ruotsalainen haara).

Kirjallinen luovuus

Kirjoittanut romaaneja, artikkeleita sanoma- ja aikakauslehdissä, käsikirjoituksia 4 elokuvaan. Suosituimpia E. Wegnerin romaaneja ovat Norrtullsligan ("Miehet ja muut vastoinkäymiset", 1908), Pennskaftet ("Kynä", 1910), kansanperinteiden hengessä tarina talonpoikien elämästä Åsa-Hanna (1918) . ). Käytti luovaa salanimeä Devinez .

E. Wegnerin kirjat ja lukuisat artikkelit ovat omistettu naisten emansipaatioon , kansalaisoikeuksiin, rauhanliikkeeseen, ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyville ongelmille.

Valittu bibliografia

  • Från det jordiska museet (1907)
  • Norrtullsligan (1908)
  • Pennskaftet (1910)
  • Helga Wisbeck (1913)
  • Mannen och Korsbären (1914)
  • Camillas äktenskap (1915)
  • Släkten Jerneploogs framgång (1916)
  • Åsa-Hanna (1918)
  • Kvarteret Oron (1919)
  • Den befriade kärleken (1919)
  • Den förödda vingården (1920)
  • Nyckelknippan (1921)
  • Den namnlosa (1922)
  • Från Seine, Rhen och Ruhr (1923)
  • Silverforsen (1924)
  • Natten till sondag (1926)
  • De fem parlorna (1927)
  • Den odliga gärningen (1928)
  • Svalorna flyga högt (1929)
  • Korpungen och jag (1930)
  • Gammalrodja (1931)
  • Dialogen fortsätter (1932)
  • Mannen vid min sida (1933)
  • Vändkorset (1934)
  • Genomskådad (1937)
  • Hemlighetsfull (1938)
  • Tusen år i Småland (1939)
  • Fred med jorden (1940)
  • Väckarlocka (1941)
  • Selma Lagerlof I (1942)
  • Selma Lagerlof II (1943)
  • Hans Larsson (1944)
  • Vinden vände bladen (1947)
  • Spinnerskan (1948)
  • Fredrika Bremer (1949)

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Elin Matilda Elisabeth Wägner // Brockhaus Encyclopedia  (saksa) / Hrsg.: Bibliographisches Institut & FA Brockhaus , Wissen Media Verlag
  2. ↑ 1 2 Elin Mathilda Elisabeth Wagner
  3. ↑ Lunds domkyrkoförsamlings kyrkoarkiv, Födelse-och dopböcker, SE/LLA/13254/CI/14 (1881-1892), bildid: 00106227_00062, sida 58
  4. ↑ Bergs kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/VALA/00028/C/4 (1920-1949), bildid: 80007270_00183
  5. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Svenskt kvinnobiografiskt lexikon .
  6. ↑ 1 2 Irene Andersson. Hilda Florence (Flory) Margaret  Gate . Svenskt kvinnobiografiskt lexikon . Haettu 26. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 5. elokuuta 2020.
  7. ↑ Stockholmskällan .

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat