Valenki (laulu)

Huokaappaat
Song
Toteuttaja N. Polyakova , N. Dulkevich ja L. Ruslanova
Julkaisupäivä 1911
Genre tanssi " mustalainen " tabor / venäläinen kansanmusiikki
Kieli Venäjän kieli
Wikilähde logo Teksti Wikilähteessä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Valenki  on tunnettu " mustalaisten " [1] tanssilaulu , joka sai uutta suosiota " venäläisenä kansanlauluna " Lidia Ruslanovan sisällytettyä sen ohjelmistoonsa 1900-luvun 40-luvulla [2] . Yhdellä fonografilevystä kirjailijana on listattu mustalaislaulujen esittäjä Nastya Polyakova. On olemassa versio, jonka mukaan laulu sai alkunsa joskus mustalaisleiriltä [3] , ja kun mustalaisromantiikan muoti tuli maalliseen musiikkiyhteiskuntaan, huopakanppaiden laulu ylitti alakulttuurinsa [4] .

Historia

Laulu ilmestyi viimeistään 1910-luvun alussa [5] . Se oli suosittu tanssitaborna , ja monet esiintyjät sisällyttivät sen ohjelmistoonsa.

Ensimmäistä kertaa "Valenki" -niminen kappale julkaisi gramofonilevyllä Gramophone-äänitysyhtiön vuonna 1911 [6] pietarilaisen laulajan Nina Dulkevichin esittämänä nimellä "Valenki (Oi, sinä olet Kolya, Nikolai) " . Levy julkaistiin myyntiin halpojen levy-yhtiöiden "Zonofon" alla, jonka myös tämä yhtiö omistaa [7] .

Vuonna 1912 [6] kappaleen äänitti mustalaislaulaja Nastya Polyakova . Myöhemmin Nastya Polyakova äänitti tämän kappaleen uudelleen - nyt Saksan Beka-Grand-Plastinka-seuralle, joka sitten toimitti musiikkituotteensa Venäjälle [8] .

Vuodesta 1922 lähtien Isabella Yuryeva [9] esitti Valenki .

1930-luvun alussa Nina Dulkevich ja Lidia Ruslanova esiintyivät toistuvasti samoissa konserteissa. Mutta sitten vain Nina Dulkevich lauloi "Valenki", eikä tämä kappale ollut vielä Lidia Andreevnan ohjelmistossa.

3. toukokuuta 1939 Vera Makarova-Shevchenko nauhoitti kappaleen "Valenki" kitaran säestyksellä Aprelevkan tehtaan gramofonilevylle [8] .

Suuren isänmaallisen sodan aikana Lidia Ruslanova alkoi esittää "Boots" omassa painoksessaan. Ruslanin tulkinnassa entisestä melodiasta ei ole jäänyt juuri mitään jäljelle, se ei näytä samalta kuin tämän kappaleen aiemmin tunnetut sävelet. Heillä, kuten Viktor Ardov totesi , "on oma intonaatio, oma juonirakenne, oma kansanvitsien estetiikka" [10] .

V. Varduginin kirja "Lidia Ruslanovan legendat ja elämä" kertoo, että Ruslanova kirjoitti versionsa kappaleesta yhdessä etulinjan konserteista [8] [11] [12] .

Odottaessaan vuoroaan lavalle hän katsoi taistelijoita. Eturivissä istui nuori taistelija huonolaatuisissa huopakanppaissa, joista lattialle valui sulanut lumilätäkkö. Lydia Andreevna muisti kuoron Saratovin dittystä : "Huokaappaat, saappaat, vanhoja ei ole päärretty." Täällä syntyivät laulun säkeet.

Näin Ruslanova itse kuvailee kappaleen historiaa "Ruslanova Speaks and Sings" -levyn [11] [12] nauhoitteella :

Olin menossa eteen ja sanoin harmonistille: "Kokeilemme yhtä kappaletta ensimmäisessä konsertissa." Viime kerralla, kun lähdin keulasta, kantoin pois vaikutelman, että edessäni istui tuhansia ihmisiä, he istuivat aivan maassa, jalat ojennettuna ja jalassa oli huopasaappaat. Sotilas juoksee saappaissa, he menevät taisteluun saappaissa. Saksalaiset kadehtivat huopasaappaistamme sodan aikana. Ja sotilaat sanoivat: "Voi, venäläiset kengät eivät vaihda täälläkään." Silloin näin tämän tuhannen väkijoukon, jalat ojennettuina, kaikki huopakaappaat, otin sen refrääniksi, vaikka "Valenki" oli ollut aiemminkin, mutta se oli erilainen. Otin valmiin melodian, joka oli jossain päässäni, ja liitin siihen tämän refräänin - "Valenki".

Toukokuussa 1945 laulaja esittää kappaleen Reichstagin portailla [13] . Kappale nautti jatkuvasta menestyksestä ja siitä lähtien on tullut hänen "käyntikorttinsa". Vuonna 1943 Lidia Ruslanova äänitti "Valenkin" gramofonilevylle [8] . Myöhemmät artistit esittivät kappaleen jäljitellen jo Lidia Ruslanovaa.

1960-luvulla kappale ilmestyi Olga Voronetsin ohjelmistoon - laulaja päätti "äänittää" sen uudelleen [14] .

Muistiinpanot

  1. ↑
  2. ↑ Ershova E. V. Tanssin logiikka näyttämötilassa Arkistokopio 29.4.2018 Wayback Machinessa // Taiteen pedagogiikka Arkistokopio 16.4.2015 Wayback Machinessa , nro 3, 2010
  3. ↑ Saappaat kansanperinteessä . Haettu 19. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2021.
  4. ↑ Mazhaev A. Laulutarinoita : "Valenki". Arkistoitu 25. joulukuuta 2013 Wayback Machineen
  5. ↑ Saappaat . Haettu 13. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2018.
  6. ↑ 1 2 "saappaat" . Haettu 13. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 7. elokuuta 2020.
  7. ↑ Laulutarinoita: "Valenki" . Haettu 13. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 13. toukokuuta 2018.
  8. ↑ 1 2 3 4 "Saappaat" osoittautuivat ... mustalaisiksi . Haettu 13. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 13. toukokuuta 2018.
  9. ↑ Malinov V. Juutalaiset Euroopan ja Amerikan historiassa (persoonallisuudet) Arkistokopio 19. toukokuuta 2018 Wayback Machinessa
  10. ↑ Juri Birjukov. Laulu on lähellä ja kaukana . Arkistoitu alkuperäisestä 9. helmikuuta 2009.
  11. ↑ 1 2 Vardugin V. I. Lydia Ruslanovan legendat ja elämä - Saratov: Privolzhskoe-kirjankustantaja, 1999 - 239 s. - S. 206
  12. ↑ 1 2 Valenki Arkistokopio 13.5.2018 Wayback Machinessa // Narodnaja Gazeta
  13. ↑ Safoshkin V. Valenki, kyllä ​​saappaat ... Arkistokopio päivätty 20.5.2018 Wayback Machinessa // Rakastan sinua, elämä: Kaikkien aikojen lauluja / Koost. L. Safoshkina, V. Safoshkin. - M. .: Eksmo, 2004. - S. 171-180.
  14. ↑ Musiikkielämä, osa 14 - Neuvostoliiton säveltäjien liitto, 1971 - S. 51

Linkit