Veshshelenyi, Miklos

Miklós Vesshelényi
ripustettu. Wessenyi Miklos
Syntymäaika 30. joulukuuta 1796( 1796-12-30 )
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 21. huhtikuuta 1850( 1850-04-21 ) (53-vuotias)
Kuoleman paikka
Kansalaisuus
Ammatti poliitikko
Isä Miklós Wesselényi [d]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Miklós Veshshelenyi ( unkarilainen Wesselényi Miklós ; 1796–1850) oli paroni, unkarilainen poliitikko.

Elämäkerta

Hän oli kuuluisa isältään peritystä fyysisestä voimastaan ​​ja menestyksestään eri urheilulajeissa. Hän aloitti poliittisen toimintansa vuonna 1818 Transilvaniassa. Vuosina 1821-1822 hän teki Euroopan kiertueen ystävänsä kreivi Istvan Szechenyin seurassa .

Vuodesta 1832 lähtien hän istui Unkarin valtiokokouksessa ja oli yhdessä kirjailija Ferenc Kölcseyn kanssa tämän Sejmin liberaalin jaloopposition johtaja. Vuonna 1833 hän julkaisi kirjan Ennakkoluulot, jossa hahmoteltiin uudistusvaatimuksia, joita hän oli kannattanut vuodesta 1831 lähtien, mukaan lukien maaorjuuden poistaminen (orjien vapauttaminen feodaalisista velvoitteista lunnaita varten) sekä Transilvanian ja Unkarin kuningaskunnan liittäminen.

Hänen toiminnastaan ​​Habsburgien hallitus vainosi häntä toistuvasti, ja häntä vastaan ​​aloitettiin laaja oikeudenkäynti maanpetoksesta syytettynä, jossa Kölcsey toimi hänen puolustajanaan. Oikeudenkäynnin aikana, kun tulva tapahtui Pestissä vuonna 1838 , Veshsheleny pelasti ihmisiä omin käsin, mistä hän sai lempinimen árvízi laivas (tulvaveneilijä). Oikeus tuomitsi hänet kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Vankilassa sokaistunut hänet siirrettiin Budan linnasta Sleesian parantolaan Freivaldau ( Jesenik ) ja vapautettiin vuonna 1843. Hänestä tuli Kolozhin comitatin varaispani.

Hän kuului Lajos Kossuthin puolueeseen ja osallistui Unkarin sejmin poliittiseen taisteluun, mutta erosi siitä vuoden 1848 vallankumouksen puhjettua ja liittyi kompromisseihin "rauhan puolueeseen".

Hän kirjoitti useita poliittisia pamfletteja, joista tunnetaan: "Balitéletek" ("Ennakkoluulot", Bukarest, 1833) ja "Szozat a magyar is szlàv nemzetiség ügyében" ("Veotus magyariin ja slaavilaiseen kansaan", Leipzig, 1843). Unkarin tiedeakatemian jäsen vuodesta 1830.

Muistiinpanot

Kirjallisuus