Zenkunen sota

Zenkunen-sota (前九年の役Zenkunen no eki , "ensimmäinen yhdeksän vuoden sota"; 1051-1062)  oli aseellinen konflikti Japanissa Heian-kaudella Mutsun maakunnan kapinallissamurajoukkojen välillä , joita johti Abe no Yoritoki ja toisaalta hänen poikansa Sadato ja Muneto ja toisaalta Minamoto no Yoriyoshin ja Minamoto no Yoshiien johtamat hallituksen joukot . Se päättyi hallituksen joukkojen voittoon.

Lyhyt tiedot

Vihollisuuksien paikka oli Mutsun maakunta, jossa japanilaisten valloittamat emishi -heimot asuivat . Historiallisesti emishi-edustajista sulautunut aatelisto voimakkaan Abe - klaanin johdolla hallitsi aluetta , mutta virallisesti maakuntaa hallitsi keskushallinnon nimittämä virkamies. Vuonna 1050 Yoritoki, Abe-klaanin pää, lakkasi kiinnittämästä huomiota hallituksen nimittämään kuvernööriin Fujiwara no Naritoon ja alkoi periä veroja ja takavarikoida omaisuutta omasta tahdostaan. Vuotta myöhemmin Abe-klaanin joukot hyökkäsivät kuvernöörin hallintoon, ja kuvernööri itse pakeni pääkaupunkiin apua hakemaan.

Vuonna 1052 keisari nimitti Minamoto-klaanin pään Kawachin maakunnasta Minamoto no Yoriyoshin, sekä kuvernööriksi että emishien päälliköksi. Hän meni Pohjois-Japaniin poikansa Yoshiien kanssa, missä hän taisteli useita vuosia kapinallisia vastaan ​​vaihtelevalla menestyksellä.

Vuonna 1057 Kiumissa käytiin suuri taistelu Minamoton ja Aben joukkojen välillä, joka päättyi jälkimmäisen voittoon. Hallituksen komentajat menettivät monia sotilaita ja joutuivat vetäytymään Mutsiin. Kuitenkin 4 vuoden kuluttua naapurimaakunnan Dewan armeija, Kiyohara-klaani, tuli heidän apuunsa. Tämän ansiosta vuonna 1062 Minamoto- ja Kiyohara-klaanien yhdistetyt joukot pystyivät hyökkäämään vihollisen päälinnoituksen ja vangita vihollisen kenraalit elossa.

Zenkunen-sodasta tuli ponnahduslauta Minamoton samurai-suvun aseman vahvistamiselle keisarillisessa hovissa ja Itä-Japanin samurai-aateliston keskuudessa. Lisäksi Kiyohara-klaanin aktiivinen rooli varmisti hänelle Pohjois-Japanin tosiasiallisen hallitsijan aseman.