Itä-Japani

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 14. kesäkuuta 2015 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 8 muokkausta .

Itä-Japani (日本, ひがしにほん、ひがしにっぽん) on termi Japanin saariston itäosasta. Antonyymi - Länsi-Japani .

Lainsäädännöllisesti Itä-Japanin rajoja ei ole määritelty.

Suppeassa merkityksessä Itä-Japani sisältää Kanton alueen ja Chubun alueen itäosan Honshun saaren pohjoisosassa [1] . Laajassa merkityksessä se sisältää Pohjois-Japanin sekä Chubun alueen osa-alueet - Tokai ja Hokuriku [2] .

Geologiassa Itoigawa-Shizuoka-tektonista linjaa pidetään Länsi- ja Itä-Japanin välisenä rajana [3] .

Usein Itä-Japanilla tarkoitetaan vain Kanton aluetta tai ns. Kanton aluetta, jonka keskus on Tokio, mikä on vastakohtana Länsi-Japanille, jossa on Kioton keskusta. Japanin saariston länsi- ja itäosat ovat hyvin erilaisia ​​perinteisen elämäntavan, keittiön ja murteiden suhteen.

Itä-Japanissa vuosina 1700-1800 kokonaishedelmällisyysluku oli noin 3,5 lasta naista kohden, mikä on paljon alhaisempi kuin Kiinan lisäksi myös sen aikakauden Euroopan maiden syntyvyys (noin kolmannes, ja muiden lähteiden mukaan 40 % lapsista tapettiin syntyessään), vuoteen 1850 mennessä jokaisessa perheessä oli jo 4 tai 5 lasta (ja väestö alkoi kasvaa), 1880-luvulla tämä luku kasvoi, 30 vuotta oli vakaa 5 lasta naista kohden, nousi sitten kuuteen 1910-1920-luvulla, ja 1920- ja 1950-luvuilla Itä-Japanissa oli kaikkien aikojen korkein syntyvyys. Alhainen syntyvyys ja laajalle levinnyt vastasyntyneiden tappaminen yhdistettiin korkeaan lapsikuolleisuuteen: esimerkiksi 1800-luvulla vain 67 % tytöistä eli 7-vuotiaiksi. Tästä johtuen 1700-luvulla jokainen seuraava sukupolvi oli pienempi kuin edellinen ( nettolisäysaste alle 1), 1800-luvun alussa tämä luku alkoi kasvaa, vuoden 1840 jälkeen uusien sukupolvien määrä ylitti sukupolvien lukumäärän. vanhempiensa sukupolvia (nettolisäysluku yli 1), ja 1920-luvulla uusia sukupolvia oli 2 kertaa enemmän kuin aiempia (nettolisäysluku 2), 1950-luvulla tämä luku laski lähes puoleen, ja vasta viimeisen 20 vuoden aikana nettolisäysaste palasi 1700-luvun tasolle [4] .

Suuret kaupungit

Muistiinpanot

  1. 『コンサイス 日本 地名 第 3 版』 (省 、 1989 年 12 月 発行 の 「北 の 項目 によれば「 地方 ・ 北海道 総称 、 「日本」 の 項目 の によれば によれば 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 、 「各 種 文化 面 から 、 新 潟 ・ 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 静岡 ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・ ・以 東 の 地。 上 東部 の 地 で 、 親 知 ~ 湖線 以 東 を。 」である 。。 である である である である である である である である である である であるである
  2. 1989年12月発行)の「北日本」の項目による。
  3. 加藤 正 信 「方言区」 大野晋 柴田 武編 『日本語 日本語 11 方言』 』』 』』 』』 』』 』』 』』 』』 』』語1977), Tokion vieraan kielen語学 研究所 『の 言語 ガイド ブック 2 アジア ・ アフリカ』 』』 』地域 地域 地域 地域 地域 地域 地域 地域 地域 地域 地域 (三 堂 、 、 1998 年 3 月 発行 の「 日本語 (早津 恵美子 の の の の の の の の の のうち 「「 「使用 人口 ・ 分布」 の の の の の 頁 に さ れ いる 地図 、 谷岡 ・ 恵一郎 ・ 三 省 堂 所 所 所 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 編集 AH 1989 年 12月発行)の「東日本地名事典
  4. Mabiki, lastenmurha ja väestönkasvu Itä-Japanissa, 1660-1950 - Fabian Drixler