Portaali: Politiikka |
Israel |
Artikkeli Israelin |
|
Israelin vaalit perustuvat D'Hondtin suhteelliseen vaalijärjestelmään ja Bader-Ofer -järjestelmään . Israelissa on monipuoluejärjestelmä, jossa kaikissa vaaleissa on sekä tiettyjen poliittisten puolueiden edustajia että puolueettomia ehdokkaita. Jokaisella yli 18-vuotiaalla Israelin kansalaisella on äänioikeus [2] . Vaaleja valvoo keskusvaalilautakunta .
Israelissa järjestetään (tai on pidetty) seuraavanlaisia vaaleja:
Seitsemän päivän kuluessa Knessetin vaalien päättymisestä, kuultuaan valittujen poliittisten puolueiden johtajia, Israelin presidentti uskoo hallituksen muodostamisen Knessetin jäsenelle, joka sai eniten suosituksia. Ehdokas muodostaa hallituskoalition Knessetissä, esittelee oman versionsa kabinetista, ja jos hän saa luottamusäänen, hänestä tulee hallituksen päämies.
Vuosina 1996-2001 pääministeri oli kansalaisten suorilla vaaleilla, pääministerin vaalit pidettiin samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa.
Kunnallisvaalit (kunnallis- tai paikallisneuvostot) järjestetään joka viides vuosi [3] suoralla salaisella lippuäänestyksellä (vuodesta 1978) [4] . Alaikäraja kunnallisvaaleissa on 21 vuotta.
Äänestäjät antavat äänestyslipun, jossa ilmoitetaan puolueen ehdokaslista, kunkin listan saamien valtuustopaikkojen määrä suhteessa saatujen äänien prosenttiosuuteen.
Kaupunginjohtajat ja valtuuston puheenjohtajat valitaan suorilla vaaleilla. Jokaiselta paikkakunnalta valitaan maakuntavaltuustoon yksi ehdokas yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos yksikään ehdokkaista ei saanut vähintään 40 prosenttia äänistä, järjestetään toinen kierros kahdelle ensimmäisen äänestyksen johtajalle.
Valituista ehdokkaista tulee valtuuston jäseniä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja valitaan sen varajäsenistä.
Jokaisella maassa pysyvästi asuvalla Israelin kansalaisella on oikeus asettaa ehdokkuutensa presidentiksi.
Knesset valitsee presidentin suljetulla lippuäänestyksellä . Valinnassa tarvitaan Knessetin jäsenten ehdoton enemmistö (61 ääntä). Jos yksikään ehdokkaista ei saa äänestyksen tuloksena vaadittua määrää ääniä, järjestetään toinen äänestys samoin ehdoin. Jos toinen kierros ei pääty yhden ehdokkaan valintaan, määrätään kolmas kierros. Edellisellä kierroksella vähiten ääniä saanut ehdokas erotetaan osallistumisesta vaaleihin, ja voittoon vaaditaan yksinkertainen äänten enemmistö.
Knessetin vaaleissa, kunnallisvaaleissa ja joissain muissa vaaleissa kansanäänestysmenettelyssä on sellainen piirre, että itse äänestyslippujen muodot eivät ole tilivelvollisia, jokaisessa lomakkeessa on yksi ehdokas (esim. vaalilistan nimi ja sen lyhyt kirjainkoodi), voi ottaa mukaan äänestysliput tai jopa piirtää sen selkeästi käsin tyhjälle paperille aivan äänestyspaikalla (jos esim. tarvittavia ei ole tarpeeksi) ja kirjekuoret, joihin äänestäjät laittavat yksi valittu äänestyslippu, joka sen seurauksena sidotaan sellaiseen äänestyskuoreen, ovat tilivelvollisia. Äänestäjän ei siis tarvitse merkitä äänestyslippua (ei kynällä eikä rei'ityksellä, kuten muissa maissa vaaleissa), riittää, kun ottaa haluttu äänestyslippu yhdestä pinosta ja laittaa se kirjekuoreen.
Aasia : Vaalit | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
|
Vaalit Israelissa | ||
---|---|---|
Knessetille _ | ||
pääministeri |
| |
kunnallisneuvostoille _ |
| |
Presidentin |