Korkea (kiinteistö, Nudol)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 4.5.2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
kartano
korkea

Tilan itäsiipi
56°06′43″ s. sh. 36°32′50″ itäistä pituutta e.
Maa  Venäjä
Sijainti Moskovan alue , Klinsky Krai , Nudolin asutus
Arkkitehtoninen tyyli venäläinen klassismi
Tila  Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde, jolla on liittovaltion merkitys. Reg. nro 501420759010006 ( EGROKN ). Nimikenumero 5010171000 (Wigid-tietokanta)
Materiaali puu
Osavaltio osittain säilynyt
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Vysokoye on kartano , joka sijaitsee Nudolen kylässä Nudolijoen varrella . Moskovan alue, Klinskyn piiri, Nudolin kylä. 28 km Klinistä.

Tilan historia

1700-luvulla tila kuului Menshikoville - Kozlovskyille , myöhemmin Ushakoveille, 1800-luvun alusta, muiden lähteiden mukaan vuodesta 1793 Volkoveihin . Asuin- ja talouskompleksin lukuisista rakennuksista ei ole juuri mitään jäljellä. Tähän mennessä vain kaksi rappeutunutta ulkorakennusta ja osa puistosta on säilynyt. Talo ja ulkorakennukset on rakennettu 1800-luvun puisen klassismin tyyliin. Yli sadan vuoden ajan se oli Volkov -aatelisten hallussa . Päärakennus on puinen, ja parvella on korkealla kukkulalla tiilijalusta. Talo, joka oli arkkitehtoninen muistomerkki, on nyt kadonnut. Kiinteistö luotiin sen jälkeen, kun M. A. Volkovan omaisuus ostettiin L. F. Ushakovilta.

Kuljetus

Klinistä bussilla Nudoliin pysäkille "Vysokoye - 28 km".

M9 - valtatiellä käännökseen Novopetrovskoje kylään , sitten Nudolin kylään Vysokoen lepotalolle.

Kartanokompleksi "Vysokoye"

Muodostunut XVIII lopulla - XIX vuosisadan alussa.

Tilan pinta-ala oli noin 25 hehtaaria.

Osittain säilynyt vain 2 puista ulkorakennusta.

Vysokojan kartanon merkittäviä omistajia ja vierailijoita

Päärakennuksen salissa pidettiin ... "naamiaisia ​​ja balleja monille ihmisille ja hyväntekeväisyyskonsertteja ..." [1]

Kirjallisuus

Linkit

Muistiinpanot

  1. V. Ya. Libsonin kirja "Istran ja sen sivujokien rannoilla" s. 25