Alueellinen kansanäänestys Neuvostoliiton Ukrainan SSR:n Ivano-Frankivskin, Lvovin ja Ternopilin alueilla | |||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
päivämäärä | 17. maaliskuuta 1991 | ||||||||||||||||||||
liittotasavalta | Ukrainan SSR | ||||||||||||||||||||
Kansanäänestyksen alue |
Ivano-Frankivskin alue Lvivin alue Ternopilin alue |
||||||||||||||||||||
Äänestysjärjestelmä | Yksinkertainen enemmistöäänestys | ||||||||||||||||||||
|
Alueellinen kansanäänestys Ivano-Frankivskin , Lvovin ja Ternopilin alueilla pidettiin 17. maaliskuuta 1991 samanaikaisesti Neuvostoliiton säilyttämistä koskevan liittokansanäänestyksen ja tasavallan kansanäänestyksen kanssa. Se esitti kysymyksen:
Haluatko, että Ukrainasta tulee itsenäinen valtio, joka päättää itsenäisesti kaikista sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä, antaa kansalaisille yhtäläiset oikeudet kansallisuudesta ja uskonnosta riippumatta?
Alkuperäinen teksti (ukr.)[ näytäpiilottaa] Mitä te haluatte, jos Ukrainasta on tullut itsenäinen valta, ikään kuin se olisi riippumaton kaikesta sisä- ja ulkopolitiikan ravinnosta ja takaa ihmisille yhtäläiset oikeudet, riippumatta kansallisesta ja uskonnollisesta kuulumisesta?"Kyllä" vastasi 88,3 % äänestäjistä näillä kolmella alueella.
Ivano-Frankivskin, Lvovin ja Ternopilin alueiden johdon välinen neuvottelukäytäntö oli olemassa jo vuonna 1990, ja sen piti tehostaa läntisen alueen maatilojen toiminnan koordinointia heikentyvän taloudellisen tilanteen edessä.
Helmikuun 16. päivänä 1991 Lvivin, Ternopilin ja Ivano-Frankivskin alueneuvostojen varajäsenten yhteinen kokous pidettiin Lvivin oopperatalon tiloissa, jota toimittajat kutsuivat Galician edustajakokoukseksi . Kokouksessa olivat myös Rivnen , Volynin , Zhytomyrin , Tšernivtsin ja TransKarpaattien alueiden edustajat, julkisten järjestöjen edustajat sekä Neuvostoliiton kansanedustajavaltuuskunta.
Puhuessaan esityslistan toisesta kohdasta "Alueen poliittisesta tilanteesta ja koko unionin kansanäänestyksestä" osanottajat totesivat, että "... unionin hajoaminen itsenäisiksi valtioiksi on väistämätön mahdollisuus ... " . ( Igor Yukhnovsky , Neuvostoliiton kansanedustaja). Edustajat hyväksyivät Verkhovna Radan kansanedustajien aloitteen sisällyttää äänestykseen kysymys, joka vastaisi suvereniteettijulistusta , ja istunto päätti Neuvostoliiton kansanäänestyslain (Neuvostoliiton kansanäänestys) normien perusteella. järjestää alueelliset kansanäänestykset, joihin voidaan esittää kysymys: "Haluatko, että Ukrainasta tulee itsenäinen valtio, joka päättää itsenäisesti kaikista sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä, takaa kansalaisille yhtäläiset oikeudet kansallisuudesta ja uskonnosta riippumatta?" .
17. maaliskuuta 1991 kolmen läntisen alueen asukkaat saivat äänestää liittovaltion - valkoisen ja tasavaltalaisen - harmaan lisäksi alueellisen äänestyslipun - vaaleanpunaisen. Ukrainan itsenäisyyttä koskevaan kysymykseen vastasi "kyllä" 88,3 % läntisen alueen äänestäjistä (alueilla tämä luku vaihteli 87 %:sta 90 %:iin [1] ).
Galician kansanäänestys ja sen varma "kyllä" Ukrainan valtion itsenäisyydelle muodostuivat joidenkin valtiotieteiden tutkijoiden mukaan 1. joulukuuta 1991 pidetyn koko Ukrainan kansanäänestyksen harjoitteluksi [2] .
Kansanäänestykset itsenäisyydestä Neuvostoliitossa | |
---|---|
1991 Liettua Viro Latvia Galicia Georgia Armenia Turkmenistan Transnistria Gagauzia Ukraina Vuoristo-Karabah Azerbaidžan Uzbekistan 1992 Etelä-Ossetia Muut kansanäänestykset Transnistria (1990) Koko unionin kansanäänestys Neuvostoliiton säilyttämisestä RSFSR:n presidentin viran käyttöönotto Abhasia Krim Transcarpathia Tatarstan Narva ja Sillamäe |