Hamilton, Hugo Johan

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 10. lokakuuta 2017 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Hugo Johan Hamilton
Syntymäaika 1668 [1] [2]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 9. tammikuuta 1748( 1748-01-09 ) [1] [2]
Kuoleman paikka
Sijoitus yleistä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Paroni Hugo Johan Hamilton ( ruotsalainen Hugo Johan Hamilton ; 1668  - 9. tammikuuta 1748 ) - ruotsalainen sotilasjohtaja, marsalkka , osallistuja Pohjoissotaan .

Elämäkerta

Vanhan skotlantilaisen perheen edustaja , jonka haara muutti Ruotsiin kauan sitten. Hänen vanhempansa ovat kenraalimajuri Baron Malcolm Hamilton ( sv:Malcolm Hamilton af Hageby ) ja Katarina Makeleer.

Hugo Johan aloitti sotilasuransa 12-vuotiaana siirtyen Elvsborgin rykmenttiin kersanttimajuriksi, jossa hänen isänsä oli ollut eversti vuodesta 1678. Vuosina 1683-1691 hän oli lipukkeena samassa rykmentissä, minkä jälkeen hänet siirrettiin henkivartijoiden palvelukseen, jossa hänestä tuli vuonna 1692 luutnantti ja 1695 kapteeni. Jo ennen sitä hän astui ulkomaan palvelukseen ja osallistui Ludvig XIV :n hyökkäykseen Alankomaihin vuonna 1692. Seuraavana vuonna hän taisteli vastakkaisella puolella William of Orangen komennossa.

Vuonna 1696 hän palasi Ruotsiin ja Pohjansodan syttyessä hänet ylennettiin (1700), ja Narvan taistelun jälkeen samana vuonna hänestä tuli saman rykmentin eversti. Sitten hän osallistui Puolan kampanjaan, taisteli Kliszowissa (1702) ja Fraustadtissa (1706), vuodesta 1708 lähtien hän oli kenraalimajuri ja Östgötin ratsuväkirykmentin päällikkö. Poltavan taistelussa (1709) hän johti vasemman laidan ratsuväkeä ja joutui taistelukentällä vangiksi [3] . Joulukuussa 1709 hänet johdettiin Moskovan katujen läpi Pietari I:n voiton kunniaksi järjestämässä voittokulkueessa. Hän oli Moskovassa vuoteen 1715, jonka jälkeen hänet siirrettiin Kazaniin , missä hän pysyi sodan loppuun asti.

Hän palasi Ruotsiin vasta Nystadin rauhan jälkeen ja saapui Tukholmaan keväällä 1722. Pitkän vankeusajan vuoksi hänet ylennettiin, eikä Ruotsissa syntynyt uusi poliittinen järjestelmä parantanut hänen mahdollisuuksiaan tässä suhteessa. Hän pysyi kuitenkin vanhan rykmenttinsä komentajana ja hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1720, kenraaliksi vuonna 1722 ja marsalkkaksi vuonna 1734 .

Vanhana karolinalaisena hän ei voinut olla murehtimatta armeijan järjestyksen katkeamista ja kurin laskua sekä sen huonoista varusteista ja koulutuksesta, joista hän raportoi toistuvasti hallitukselle. Vain sota Venäjän kanssa vuosina 1741-1743 osoitti tämän laskun kaikessa laajuudessaan. Vuonna 1739 Hamilton nimitettiin Suomen joukkojen komentajaksi, mutta hän kieltäytyi ikänsä vuoksi. Häntä kuitenkin lähestyttiin neuvonantajana sotilasasioissa, ja hän istui sotilastuomioistuimessa, joka tuomitsi kenraalit Lewenhauptin ja Buddenbrookin. Perinnön ja oston kautta hän keräsi huomattavia maatiloja, joiden ytimenä oli Boon ja Iboholmin majoraatti Örebron seudulla.

Perhe

Oli naimisissa kahdesti:

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 Hugo Johan Hamilton - s. 94.
  2. 1 2 Hugo Johan Hamilton  (ruotsalainen) - 1917.
  3. Englund P. Poltava: Tarina yhden armeijan kuolemasta . - M . : Uusi kirja-arvostelu, 1995.