Harzburgiitti ( saksaksi Harzburgit , Harzin vuoristosta Saksasta ) on ultraemäksisen koostumuksen magmainen plutoninen kivi , joka kuuluu peridotiittiperheeseen . Ensimmäisen kerran kuvasi Karl Rosenbusch vuonna 1887 (Rosenbusch, 1887). Vanhentunut nimi on Saxonite.
Täyskiteinen, hypodiomorfinen. Oliviinille on ominaista terävä idiomorfismi poikiliittisten rakenteiden muodostumiseen asti.
Kiveä muodostavat mineraalit: oliviini - 40-90 til.%, ortopyrokseeni - 10-60 til.%, klinopyrokseeni - alle 10 til.%. [yksi]
Lisämineraalit: kromi spinelli, magnetiitti , harvoin granaatti
petrogeeninen
oksideja |
sisältö,
wt. % |
---|---|
SiO2_ _ | 36*-44 |
TiO2_ _ | jäljet-0,2 |
Al 2 O 3 | 0,2-2,5 |
Fe2O3 _ _ _ | 1,5-5 |
FeO | 2,5-7 |
MgO | 37-48* |
CaO | 0,2-2 |
Na2O _ _ | 0-0,3 |
K2O _ _ | 0-0,1 |
* Muissa lajikkeissa pienemmät SiO 2 , MgO ja eräät muut oksidipitoisuudet ovat mahdollisia, mutta samalla niitä voidaan rikastaa Ti, Chr, Fe. [yksi]
Muuttumattomat harzburigiitit ovat väriltään tummanvihreitä mustiin ja niillä on massiivinen rakenne. Maankuoren yläosan hartsburgiiteissa tapahtuvien retrogradisten muutosten prosessissa oliviini muuttuu serpentiiniksi , ja yksi serpetiinilajikkeista, bastiitti, muodostaa metamorfoosia ortopyrokseenin mukana. Kiiltävät bastiittitabletit ovat kiemurtelevien hartsburgiittien (apoharzburgiittiserpentiniittien) ulkoinen ominaisuus.
Harzburgiitit ja lherzoliitit ovat yleisimpiä ultramafisia kiviä luonnossa ja hallitsevat ylävaippaa. Harzburgiitit ovat tyypillisiä kiviä alppityyppisessä duniitti-peridotiittimuodostuksessa taittuneilla alueilla, ja niitä esiintyy myös kerroksellisissa tunkeutumisissa. Lisäksi räjähdysputkissa havaitaan vaippaperidotiittien (erityisesti hartsburgiittien) fragmentteja. [2]
Yleensä hartsburgiitit muodostuvat sulatteina pyrokseenirikkaampien lhertsoliittien osittaisesta sulamisesta. Korkeiden paineiden olosuhteissa mantereen alemmassa kuoressa (yli 5 kbar) hartsburgiitit voivat kiteytyä oliviinin ja kalsiumköyhän pyrokseenin (enstatiitti-bronsiitti) kerääntyessä suuriin magmakammioihin (ne muodostavat kumulaatioita kerroksellisissa tunkeutumisissa).