Sahrami kuusikulmainen shakki

Shafranin kuusikulmainen shakki  on yksi shakin muunnelmista kuusikulmaisella laudalla . Keksi Neuvostoliiton geologi Isaak Shafran.

Historia

Tämän shakin version keksi Neuvostoliiton geologi Isaak Shafran vuonna 1939 . Vuonna 1956 keksinnölle saatiin tekijäntodistus. Vuonna 1960 peli esiteltiin kansainvälisessä shakkinäyttelyssä Leipzigissä .

Kuvaus

Taulu, kappaleet, nuotit

Shafranin shakkilauta on epätasainen kuusikulmio, jossa on 9 pystysuoraa ja 10 "horisonttia", yhteensä 70 kuusikulmaista kenttää. Vaakaviivat vastaavat viivoja, jotka ovat yhdensuuntaisia ​​laudan kaltevien sivujen kanssa. Lauta on maalattu kolmella värillä. Diagonaalit ovat yksiväristen kenttien rivejä, jotka ovat samalla rivillä.

Setti sisältää 9 sotilasta, kolme piispaa, kaksi ritaria, kaksi tornia, kuningatar ja kuningas. Shafranin shakin lähtöpaikka poikkeaa klassisen shakin perinteestä – vastustajien paikat eivät ole peilisymmetrisiä. Kuninkaat ovat laudan keskellä pystysuorassa, kuninkaan oikealla puolella (suhteessa vastaavaan pelaajaan) on piispan kylki, jossa on kaksi piispaa ja ritari, vasemmalla on kuningattaren kylki, jossa kuningatar, piispa ja ritari sijaitsevat. Rookit seisovat perinteisesti äärimmäisten tiedostojen päällä.

Kaavioiden kuvien kuvat ovat perinteisiä. Koordinaattijärjestelmä laudalla on samanlainen, mutta ei analoginen Glinskyn shakin kanssa : pystysuorat merkitään latinalaisilla kirjaimilla a:sta i:hen, "vaakasuorat" - numeroilla 1 - 10. Kenttä on merkitty "kirjain-numero" -parilla. , pysty- ja vaakasuuntaisten nimitysten mukaisesti, jossa se sijaitsee. Ero Glinskyn shakin merkinnöistä on vaakalukujen tulkinnassa: Shafranin shakissa koko ylhäältä vasemmalta oikealle alas suuntautuva kenttärivi on merkitty samalla numerolla.

Siirrä säännöt

Siirtosäännöt ovat samanlaiset kuin Glinskyn shakissa , paitsi pelinappulan siirtoa ja heittämistä:

Voittaaksesi pelin sinun täytyy mattia vastustajan kuningas. Pattitilanteessa julistetaan tasapeli.

Katso myös

Kirjallisuus