Trakain vaakuna

Trakain vaakuna
Yksityiskohdat
Hyväksytty 23. tammikuuta 1996
Kilpi Espanja
Numero  GGR :ssä 107
Taidemaalari Arvydas Kazhdailis
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Trakain vaakuna ( lit. Trakų herbas ) on Trakain kaupungin virallinen symboli, joka on hyväksytty Liettuan presidentin asetuksella nro 818 23. tammikuuta 1996. Vaakunan viitekuvan tekijä on Arvydas Kazhdailis .

Kuvaus

Punaisessa kilvessä on Johannes Kastajan katkaistu pää, jolla on mustat hiukset ja lihanväriset kasvot.

Historia

Vanhin kaupungin sinetti vuodelta 1491 esittää Pyhän Johannes Kastajan päätä edestä päin. 1700-luvun alusta lähtien sinetit kuvasivat päätä profiilissa. Vuonna 1840 Vilnan provinssin virkamiehet, jotka esittivät vaakunan Venäjän keisarikunnan heraldikaosastolle , totesivat, että vaakunassa on todennäköisesti kuvattu tuntematon tietty prinssi [1] .

6. huhtikuuta 1845 muiden Vilnan maakunnan vaakunoiden ohella Trokin kaupungin ja Trakain alueen vaakuna hyväksyttiin ( PSZ , nro 19084) [2] :

Kilpi on jaettu kahteen osaan: Vilnan vaakuna on sijoitettu ylempään, linnoituksen portit on kuvattu alemmalla, kultaisella kentällä, jonka yläpuolelle on asetettu päivämäärä - 1045 ja kaksi ristiin taitettua miekkaa. Vuosi 1045 osoittaa ajan, jolloin Trokin kaupunki perustettiin [3]

18. maaliskuuta 1860 esiteltiin kaupungin vaakuna luonnos vaakunoiden suunnittelua koskevien sääntöjen (1857) mukaisesti, jonka on kehittänyt Venäjän imperiumin heraldisti Boris Köhne :

Kultaisessa kilvessä on helakanpunainen linna suljetuilla porteilla ja kahdella rosoisella pyöreällä tornilla, jonka yläpuolella on kaksi ristissä olevaa punaista miekkaa. Kilven kruunu kruunaa seinämäinen kruunu, kilven takana on kultaiset ristikkäiset vasarat, jotka on yhdistetty Aleksanterin nauhalla .

Muistiinpanot

  1. Misyunas V. Trakain kaupungin vaakuna (Vilniuksen alue)
  2. Trakain vaakuna (heraldicum.ru)
  3. Winkler P.P. Venäjän valtakunnan kaupunkien, maakuntien, alueiden ja kaupunkien vaakunat, jotka sisältyvät Täydelliseen lakikokoelmaan vuosina 1649–1900 - Pietari: I.M. Komelova, Pryazhka d.3, 1899. - S. 154