Järvi | |
Gimolskoe | |
---|---|
Morfometria | |
Korkeus | 163,2 m |
Neliö | 80,5 km² |
Rannikko | 84,5 km |
Suurin syvyys | 30 m |
Keskimääräinen syvyys | 3,2 m |
Hydrologia | |
Mineralisaatiotyyppi | mautonta |
Läpinäkyvyys | 0,5-3,0 m |
Uima-allas | |
Allasalue | 2670 km² |
Virtaavat joet | Suna , Torosozerka , Votto , Bola |
virtaava joki | Suna |
vesijärjestelmä | Suna → Onega-järvi → Svir → Laatokan järvi → Neva → Itämeri |
Sijainti | |
62°59′35″ pohjoista leveyttä sh. 32°19′52 tuumaa. e. | |
Maa | |
Venäjän federaation aihe | Karjalan tasavalta |
Piirit | Suojärvi , Muezersky piiri |
Tunnisteet | |
Koodi GVR : ssä : 01040100211102000017791 [1] | |
Gimolskoe | |
Gimolskoe | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Gimolskoye on järvi Karjalan tasavallan länsiosassa Suojarvin (etelärannikko) ja Muezerskyn (pohjoisrannikko) alueiden rajalla .
Järvellä on pitkänomainen muoto, pitkänomainen luoteesta kaakkoon. Rannat ovat hiekkaa ja lohkareita, matalia, pääasiassa mäntymetsän peittämiä. Saarten lukumäärä on noin 60, ja niiden kokonaispinta-ala on 9 km². Pinta-ala on 80,5 km² ja valuma-alue 2670 km² [2] .
Järveen laskevat joet Suna , Torosozerka , Votto , Ushkala ja Bola . Suna virtaa ulos järven eteläosasta.
Pohja on peitetty pääasiassa harmaalla lieteellä. Järvi on matala, syvin on keskiallas.
Korkeampi kasvillisuus on heikosti edustettuna, pääasiassa ruoko joissakin lahdissa.
Järvessä asuu muikkua, särkiä, siikaa, haukea, lahnaa, ahventa, räystäsä ja mateen.
1950-luvulla järvellä oli matkustajaliikennettä Karjalan-Suomen SSR :n ministerineuvoston alaisuudessa toimivan Pienjokien ja järvien liikenneviraston toimesta (osana Porosozero- Klyushina Gora -linjaa, joka kulki 1950-luvun kautta). Gimolskaja-järvijärjestelmä). Linjaa huollettiin moottoriveneellä nro 11.