| Kaupunki | |||
| Glashütte | |||
|---|---|---|---|
| Glashutte | |||
|
|||
| 50°51′ s. sh. 13°47′ itäistä pituutta e. | |||
| Maa | Saksa | ||
| Maapallo | Saksin vapaa osavaltio | ||
| Alue | Saksi Sveitsi - Itäiset malmivuoret | ||
| sisäinen jako | 13 seutukuntaa | ||
| Luku |
Markus Dressler ( CDU ) |
||
| Historia ja maantiede | |||
| Neliö | 95,57 km² | ||
| Keskikorkeus | 340 m | ||
| Aikavyöhyke | UTC+1:00 , kesä UTC+2:00 | ||
| Väestö | |||
| Väestö | 7139 ihmistä ( 2010 ) | ||
| Digitaaliset tunnukset | |||
| Puhelinkoodi | +49 35053 | ||
| Postinumero | 01768 | ||
| auton koodi | DW | ||
| Virallinen koodi | 14 2 90 150 | ||
| glashuette-sachs.de (saksa) | |||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||
Glashütte ( saksaksi Glashütte ) on kaupunki Saksassa Saksin osavaltiossa . Dresdenin maaosaston alainen . Se on osa Saxon Switzerland-Eastern Ore Mountains -aluetta . Asukkaita on 7139 (31. joulukuuta 2010). Sen pinta-ala on 41,76 km². Virallinen koodi on 14 2 90 150 .
Kaupunki on jaettu kuuteen kaupunkialueeseen [1] .
Glashütte-nimi todistaa, että Muglitz- ja Priesnitz-jokien yhtymäkohdassa oli pieni kylä lasitehdasneen, joka tuhoutui hussilaisten sotien aikana noin vuoden 1429 tienoilla ja jota ei kunnostettu. Toistaiseksi kylästä ei ole löydetty jälkiä. Ensimmäinen dokumentaarinen maininta tästä paikasta juontaa juurensa 1400-luvun puolivälistä nimellä "Silver Peak", jota aiemmin kutsuttiin nimellä "Dark Forest". Glashütten läpi kulkiessasi näet kaupungintalon sisäänkäynnin yläpuolella kivestä kaiverretun karhun pään, joka muistuttaa noiden aikojen ankaraa luontoa.
Glashütten kaupunki oli kuuluisa hopeaesiintymistään, mutta 1800-luvun lopulla kaivokset saatiin kuntoon ja alue köyhtyi. Tuolloin kokenut kelloseppä Ferdinand Adolf Lange perusti alueen ensimmäisen kellokoulun ja ensimmäisen kellotehtaan. Uusi koulurakennus rakennettiin vuonna 1881 ja sitä laajennettiin myöhemmin. Vuonna 1950 kellokoulu sai teknisen koulun statuksen. Hieman myöhemmin se muutettiin "tarkkuusmekaniikan korkeakouluksi Glashütteksi" ja vuonna 1957 "tarkkuustekniikan insinöörikouluksi". Tässä rakennuksessa avattiin vuonna 2008 laajan remontin jälkeen saksalainen Glashütte-kellomuseo.
Monet kellosepät alkoivat tulla kaupunkiin, samoin kuin asiantuntijoita koteloiden, käsien ja muiden ulkoisen suunnittelun elementtien valmistukseen. Ensimmäisen maailmansodan lähestyessä kelloteollisuuden kehitys päättyi. Monet kelloyhtiöt joutuivat irtisanomaan henkilökuntansa. Kukaan ei osannut ennustaa kysynnän jatkokehitystä. Siitä huolimatta kelloyhtiöt alkoivat avautua uudelleen sodan päätyttyä ja myös uusia syntyi.
Kelloteollisuuden lisäksi kukoisti muut teollisuudenalat ja tarkkuustekniikka. Monet eivät tiedä, että Arthur Burckhardt valmisti ensimmäisen saksalaisen massatuotannon laskukoneen Glashüttessä. Kaupungissa toimivat tietokonetehtaat "Saxonia" ja "Archimedes". Näin ollen Glashüttessä ei valmisteta vain kelloja, vaan termiä "kellojen kaupunki" pitäisi laajentaa: "Glashütte - kellojen ja tarkkuustekniikan kaupunki."
Toisen maailmansodan puhjettua kelloyhtiöiden kehitys Glashüttessä pysähtyi. Kelloseppät joutuivat valmistamaan sodan tarpeita. Sodan lopussa, 8. toukokuuta 1945, Glashütte pommitettiin, ja sodan lopussa Neuvostoliiton joukot takavarikoivat ja purkivat monet tehtaat.
Tietenkin kellojen valmistus määrää Glashütten maailmanlaajuisen maineen, joka heijastuu kaupungin vaakunaan, jonka keskeinen elementti on kellotaulu. Nykyään useat tunnetut valmistajat jatkavat hienostuneen käsityönä tehdyn kellonvalmistuksen perinnettä ja tekevät siten Glashüttestä maailmankuulun hienon kellonvalmistuksen paikkana. Glashütte-nimi kertoo maksimaalisen tarkkuuden saavuttamisesta olemassa olevissa ja uusissa kelloissa sekä insinööriyritysten sekä olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritysten tarkkuudesta vuosikymmenien aikana. [2]