Goncharova, Marina Sergeevna
| Marina Goncharova | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| valkovenäläinen Maryna Syargeevna Gancharova | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Valko-Venäjän ja Venäjän voimistelijat mitalitilaisuudessa (2012 olympialaiset) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| henkilökohtaisia tietoja | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lattia | Nainen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Koko nimi | Marina Sergeevna Goncharova | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Maa | Valko-Venäjä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Syntymäaika | 27. helmikuuta 1990 (32-vuotias) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Syntymäpaikka | Minsk , Neuvostoliitto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Valmentajat | Tatjana Nenašina [1] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kasvu | 167 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Paino | 52 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Parhaat tulokset MM-kisoissa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Joukkueen mestaruus | 54 800 (2010) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Olympialaisten parhaat tulokset | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Joukkueen mestaruus | 55 500 (2012) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Palkintoja ja mitaleita | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Marina Sergeevna Goncharova ( valko- Venäjän Maryna Syargeevna Gancharova , syntynyt 27. helmikuuta 1990 Minskissä ) on valkovenäläinen voimistelija (rytminen voimistelu), hopeamitalisti vuoden 2012 kesäolympialaisissa ryhmän moninpelissä , vuoden 2013 maailmanmestari ryhmässä [1] .
Elämäkerta
Varhaiset vuodet
Isä on urheilun mestari laitesukelluksessa [1] . Äiti on geneetikko, republikaanien tieteellisen ja käytännön keskuksen "Äiti ja lapsi" työntekijä [2] . Lapsena Marina halusi mennä synkronoituun uimaan ja jopa kävi Minskin uimahallissa Kalinouski-kadun urheilukeskuksessa [2] , mutta ei päässyt ryhmään, koska hänellä oli leveät hartiat. Hän piti pianon ja kitaran soittamisesta (hän sai kummiäidiltään kitaran syntymäpäivälahjaksi) [1] ja yritti myös harjoitella taitoluistelua jonkin aikaa [1] .
Hän alkoi harrastaa rytmistä voimistelua toisella tai kolmannella luokalla, mutta jossain vaiheessa hänen uransa ja terveytensä olivat vaarassa. Noin 10-vuotiaana alkaneen nikamatyrän takia tytöllä alkoi olla ongelmia selkärangan kanssa, ja lääkärit varoittivat, että jos hermo puristuu, alaraajojen halvaantuminen oli mahdollista [1] . Marina ei kuitenkaan halunnut luopua unelmastaan [2] : vain urheilulääkäri Valeri Belanin avulla hän onnistui jatkamaan uraansa aloittamalla erityisharjoituksia selälle [1] .
Ammattiura
13-vuotiaana Marina pääsi Valko-Venäjän nuorisojoukkueeseen, ja tytön harjoittelukuormitusta lievennettiin. Hän piti Irina Chashchinaa ja Julia Raskinaa ihanteina voimistelussa , ja hänen vanhempansa tallensivat Julian esitykset maailmanmestaruuskilpailuissa videolle, ja Marina katsoi videota harjoituksen jälkeen ja yritti toistaa kaikki Raskinan liikkeet; myöhemmin Marina alkoi seurata Lyubov Cherkashinan [1] esityksiä . Vuonna 2010 Marina voitti ensimmäiset palkintonsa: Bremenin EM-kisoissa hänestä tuli hopeamitalisti harjoituksessa 5 vanteella sekä pronssimitalisti ryhmässä ja harjoituksessa 3 nauhalla ja 2 vanteella. . Moskovan MM-kisoissa hänestä tuli hopeamitalisti ryhmän kokonaiskilpailussa [3] ja pronssimitalisti harjoituksessa 3 nauhalla ja 2 köydellä [4] .
Vuonna 2012 Marina voitti Valko-Venäjän olympiajoukkueessa hopeamitalin Lontoon olympialaisissa ryhmässä [5] . Samana vuonna Nižni Novgorodin EM-kisoissa hänestä tuli harjoituksen mestari 3 nauhalla ja 2 vanteella sekä hopeamitalisti ryhmässä. Olympialaisten jälkeen hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle, mutta maajoukkueen valmentaja Tatjana Nenasheva suostutteli Marinan palaamaan maajoukkueeseen: vain Alexandra Narkevich jatkoi uraansa edellisen kutsun joukkueesta . Marinan paluu auttoi valkovenäläisiä vuotta myöhemmin Kiovassa nousemaan ryhmän maailmanmestariksi [1] .
Urheilijauran jälkeen
Urheilijauransa päätyttyä Marina avasi ensin oman lasten rytmisen voimistelukoulun mallipoikkeamalla, mutta myöhemmin projekti suljettiin, koska perustaja itse ei ollut kiinnostunut [6] . Hän aikoi tulla urheilu-uutisten juontajaksi ONT -televisiokanavalla suoritettuaan kaksi ja puoli kuukautta TV-juontajakoulutuksen kanavan kustannuksella [1] , mutta lopulta häntä ei koskaan kutsuttu kanavan päämajaan: hänen mukaansa tarjous "kuihtui itsestään" [6] . Myöhemmin hän osallistui jonkin aikaa aamulähetysten nauhoittamiseen STV -kanavalla , kunnes rahoitusta leikattiin [1] .
Marina isännöi useita lasten tanssikilpailuja, mukaan lukien syntymäpäivä Baby Cupin , ennen kuin päätti jatkaa valmentajan uraa. Hän aloitti juniorijoukkueen valmentajana Irina Lagunovan [6] johdolla . Myöhemmin hän liittyi Valko-Venäjän nuorisojoukkuetta johtaneen Irina Leparskajan valmennusryhmään ja suoritti myös kansainvälisen erotuomariluokan kokeen [1] .
Esitykset olympialaisissa
| vuosi | Turnaus | Paikka | Musiikki [7] | Kuri | Sijoitus finaaliin | Pisteet finaalissa | Paikka valikoimassa | Karsintapisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | olympialaiset | Lontoo | kaikkialla | 2 | 55.500 | 3 | 54.750 | |
| Antonio Vivaldin Allegro Non Molto (Talvi). | 5 palloa | 4 | 27,825 | 3 | 27.900 | |||
| 24 Paganinin kapriisi, op. 1: Caprice No. 24, a-molli, op. 1, ei. 24, esittäjänä Ilja Kaler | 3 nauhaa + 2 vannetta | 2 | 27,675 | 6 | 26.850 |
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sergei Shchurko. Marina Goncharova: kaukaisen tähden valo . Terveiden elämäntapojen. Haettu: 25.7.2021.
- ↑ 1 2 3 Vladimir Pisarev. HALL OF OLYMPIC GLORY. Voimistelija Marina Goncharova: En tarvitse prinssiä valkoisessa Mercedesissä . Minsk-News (13. lokakuuta 2018). Haettu 25. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
- ↑ Valko-Venäjät voittivat ryhmähopeaa rytmisen voimistelun MM-kisoissa . by.tribuna.com (25. syyskuuta 2010). Haettu 25. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
- ↑ MM-kisat. Valkovenäjät sijoittuivat harjoituksessa kolmanneksi kolmella nauhalla ja kahdella köydellä . by.tribuna.com (26. syyskuuta 2010). Haettu 25. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
- ↑ Venäjä voitti ryhmän kultaa . London2012.com (12. elokuuta 2012). Arkistoitu alkuperäisestä 23. elokuuta 2012.
- ↑ 1 2 3 Sergei Shchurko. Elämä urheilun jälkeen. Marina Goncharova: odotuslistalla . Pressball (11. helmikuuta 2016). Haettu 25. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
- ↑ Russia Group RG -musiikkilista . rgforum. Haettu 25. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
Linkit
- Profiili (englanniksi) . Kansainvälinen voimisteluliitto . Haettu: 25.7.2021.
- Marina Sergeevna Goncharova - Olympiatilastot osoitteessa Sports-Reference.com
 Temaattiset sivustot |
|---|