Transkaukasian opettajien seminaari

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 21. heinäkuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .

Transkaukasian opettajien seminaari
Perustettu	1876
Suljettu	1917
Tyyppi	koulu

Transcavkazin opetusseminaarium ( rahti. გორის სემინარია სემინარია სემინარია სემინარია სემინარია ; Azerb. Zaqafqaz darülmüllimini, zaqafqaziya müllimlər seminaariyı ) on suuri eteläisen kaukasuksen asuttama pedragisen henkilöstön keskuksen keskus . 4-vuotinen erikoiskoulu Venäjän valtakunnassa Gorissa ( Georgia ) , joka toimi vuosina 1876-1917 . ja kouluttaa ala-asteen opettajia.

Historia

Transkaukasian (Gori) opettajien seminaari on Georgian toinen opettajien koulutukseen erikoistunut oppilaitos . Ensimmäinen opettajien koulu avattiin vuonna 1866 Tiflisiin ( vuodesta 1872 Aleksanterin opettajainstituutti ). Kolmas ja neljäs oppilaitos Etelä-Kaukasiassa olivat Kutaisin ( Khonissa ) ( 1881 ) ja Sukhumin (1915) opettajaseminaarit. Vuosina 1878–1891 Transkaukasian opettajaseminaarin johtaja oli opettaja, kansansivistyshenkilö, kirjailija Dmitri Semjonov ( 1834–1902 ) .

D. D. Semjonovin johdolla Mirza Fatali Akhundovin ja Mufti Gaibzaden aloitteesta avattiin vuonna 1879 Azerbaidžanin haaratoimisto , joka linjasi Venäjän, Georgian ja Armenian haarakonttoreiden kanssa. Sen ensimmäiseksi tarkastajaksi nimitettiin Aleksei Osipovich Chernyaevsky .

Ensimmäiset seminaarin Azerbaidžanin haaratoimiston valmistuneet vuonna 1881 olivat Safarali bey Velibekov Shushasta , Teymur Bayramalibekov Lankaranista ja Mirza Khalilov Nakhichevanista . Safarali bey Velibekov jätettiin seminaariin valmistuttuaan Azerbaidžanin ala-asteen opettajaksi seminaarin Azerbaidžanin haaratoimistossa.

Ensimmäisen perustavanlaatuisen azerbaidžanilaisen oppikirjan " Vatan Dili " ("Native Word") luomisen historia liittyy suoraan Transkaukasian opettajien seminaariin. Ensimmäisen osan ensimmäisten luokkien oppilaille on laatinut A. Tšernjajevski vuonna 1881 ja toisen osan toisen ja kolmannen luokan oppilaille A. Tšernjajevski ja Safarali bey Velibekov vuonna 1888 laativat ja julkaisivat.

Seminaarissa, jossa opetti demokraattisia ja edistyksellisiä opettajia, opiskelijat kaikkialta Kaukasuksesta opiskelivat eurooppalaisia kieliä, maantiedettä, aritmetiikkaa ja muita aineita. Erityinen paikka annettiin venäjän kielen ja kirjallisuuden tutkimukselle, maailmankirjallisuuden klassikoiden teoksille.

Vuonna 1918 Gazakin kaupunkiin perustettiin Azerbaidžanin haaratoimiston pohjalta Gazakhin opettajien seminaari , jonka ensimmäinen johtaja oli Transkaukasian opettajien seminaarista valmistunut Firidun-bek Kocharlinsky .

Transkaukasian opettajien seminaari muutettiin myöhemmin Gorin osavaltion pedagogiseksi instituutiksi .

Seminaarilla oli poikkeuksellinen rooli koko galaksin kouluttajana Azerbaidžanin intellektuelleja, joista tuli 1900-luvun alussa ennennäkemättömän kulttuuripurkauksen etujoukko. Seminaarin oppilaat levittivät uusia kulttuurin suuntauksia, sovelsivat uusia tieteellisiä menetelmiä, muodostivat uutta yhteiskunnallista ajattelua.

Elokuvissa

Osa azerbaidžanilaisen elokuvan " Indomitable Kura " päätapahtumasta tapahtuu Gorin seminaarissa.

Merkittävät alumnit

Kirjallisuus

venäjäksi

Azerbaidžanin SSR:n pedagogisen ajattelun antologia / Comp. A. A. Agaev, A. Sh. Gashimov. - Moskova: Kustantaja "Pedagogy", 1989. - 592 s.: ill.

Azeriksi

Abdullajev AS Azərbaycan dilinin tədrisi tarixinə dair, Bakı: Azərnəşr, 1958. — 204 s.
Azərbaycan dili və ədəbiyyat tədrisi (metodik məqalələr məcmuəsi). Bakı: "Azərbaycan məktəbi" jurnalına əlavə, 1958. - 120 s. (Abdullayev AS Azərbaycan dilinin tədrisi tarixinə dair, məqalə, 3-28 səh.).
Azərbaycan Sovet Ensiklopediyası, I-X cildlər, Bakı: ASE Baş redaksiyası, 1976-1987.
Çernyayevski AO Vətən dili, I hissə, Tiflis: 1899. - 70 s., AMEA Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar Institute, Şifr No. XII-343 3803.
Çernyayevski AO Vətən dili, I hissə, Tiflis: 1901. - 70 s., AMEA Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar Institute, Şifr No. XII-346 3805.
Çernyayevski AO Vətən dili, I hissə, Tiflis: 1899. - 70 s., AMEA Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar institutu, Şifr No. XII-348 3806.
Çernyayevski AO, Vəlibəyov SH Vətən dili, II hissə. Tiflis: 1888. - 192 s., AMEA Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar Institute, Şifr No. IX-236 2944.
Çernyayevski AO, Vəlibəyov SH Vətən dili, II hissə. Tiflis: 1888. - 192 s., AMEA Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar Institute, Şifr No. XII-334 3800.
Çernyayevski AOVətən dili, I hissə; Çernyayevski AO, Vəlibəyov SH Vətən dili, II hissə. Faksimil nəşr. Tərtib və transfoneliterasiya edən, ön söz, qeyd və şərhlər, sözlük və cədvəllərin müəllifi: Vüqar Qaradağlı. CBS, Bakı - 2007. 740 səh.
Elmi əsərlər (ayrıca buraxılış). Bakı: ADU nəşriyyatı, 1961. - 10 s.
Əhmədov HM XIX əsr Azərbaycan məktəbi, Bakı: "Maarif" nəşriyyatı, 2006. - 366 s.
Həsənova RY Ədəbi əlaqələr tarixindən, Bakı: Bakı Universiteti nəşriyyatı, 1991. – 74 s.
Xudiyev N., Hacıyev T. Azərbaycan ədəbi dili tarixi, Bakı: "Maarif" nəşriyyatı, 1995. - 496 s.
Qaradaği (Xan Qaradağski), Həsənəliağa. Fələyin bir belə dövrü olacaqmış…, Bakı: Azərbaycan Milli Akademiyası NPB, 2003. – 280 s.
Qaradaği, Həsənəli Xan. Əsərləri, Bakı: "Şuşa" nəşriyyatı, 2004. – 168 s.
Qaradağski, Həsənəliağa xan (Qaradaği). Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar institutu, Əlyazma, B-1486, 10510, "Həsənəli xan Qaradaği - Kəşkül idarəsinin müdiri Cəlal əfəndiy47əs",
Qaradağski, Həsənəliağa xan (Qaradaği). Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar institutu, Əlyazma, B-7008, 8633, "Həsənəli xan Qaradaği - Şeirlər", - 28 s.
Qaradağski, Həsənəliağa xan (Qaradaği). Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar Institute, Əlyazma, M-310, 310; M 508, 37403, "Məcmuə", - 918 s.
Qaradağski, Həsənəliağa xan (Qaradaği). Məhəmməd Füzuli adına Əlyazmalar institutu, Maş., İnventar No. 37409, 140 səh, əlavələr 7 s., əlyazma. – 29 s.
Qasımzadə FS XIX əsr Azərbaycan ədəbiyyatı tarixi, Bakı: Azərbaycan Universiteti nəşriyyatı, 1956. – 560 s.
Mirəhmədov Ə.M. Abdulla Shaiq. Bakı: "Elm", 1956, səh. 6.