Noin 3/4 maan pinta-alasta on alankomaiden (pohjoisessa ja lännessä) peitossa. Pohjoisessa - Baltic Ridge (korkeus jopa 329 m). Etelässä ja kaakossa ne korvataan Sleesian-Małopolskan nousulla, jossa on matalat (jopa 600 m) Świętokrzyskie-vuoret ja enimmäkseen tasainen Lublinin ylänkö. Itä pitkin rajat ulottuvat Sudeettien vuorille (korkeus jopa 1602 m, Snezhkan kaupunki) ja Karpaattien (korkeus jopa 2499 m, Chertyn kaupunki Tatran vuoristossa) Zakhin etuharjanteella. ja Vost. Beskid.
Sudeetit , jotka sijaitsevat Puolan ja Tšekin rajalla , ovat sarja matalia vuoria (jopa 1520 m).
Walbrzychin ja Klodzkon kaupunkien lähellä näillä vuorilla on Ala-Sleesian hiiliallas . Moravin portin itäpuolella (alajuoksu Sudeettien ja Karpaattien välillä) ovat Karpaatit. Nämä vuoret ovat yleensä korkeampia kuin Sudeetit; Korkean Tatran alueella niiden enimmäiskorkeus on 2499 m. Vain Puolan Korkealla Tatralla on teräviä vuorenhuippuja, syviä rotkoja ja jäätikkömuotoja harjuvyöhykkeellä. Karpaattien alemmat vuoret, joita kutsutaan Beskideiksi, ovat pyöreitä ja suurelta osin metsien peitossa. Pohjoisessa vuoristoketju erottuu Sleesiasta ja Vähä-Puolasta. Molemmat alueet ovat mäkisiä. Ylä-Sleesiassa on yksi Euroopan suurimmista hiilialtaista.
Suurin osa Keski-Puolasta on miehitetty pääasiassa Wielkopolska-Kuyavskon ja Mazowiecki-Podlaskien alangoilla.
Suur-Puolan ja Masovian pohjoispuolella sijaitsevat Pommerin ja Masurian järvialueet. Koko kaakkois-Itämeren osalta Puolan pohjoisosalle on ominaista jääkauden aikana muodostunut kohokuvio. Tälle tasangolle on hiipinyt Skandinaviasta valtavat jääkauden kielet jo pitkään, lähes miljoona vuotta. Niiden sulamisen jälkeen jäljelle jäi paksu kerros savea, hiekkaa ja soraa, joka ulottui Itämeren rannikolta kauas etelään ja tuhosi jääkauden esimaiseman jälkiä kokonaan.
Jääkauden lopussa sulamisvedestä muodostuneet joet virtasivat Itämereen Keski-Puolan alueen läpi leveitä suolaaksoja pitkin. Ne ovat hyvin jäljitettävissä tasangolla. Yhdessä näistä jääkausilaaksoista virtaavat nyt Bug- ja Veiksel-joet ja toisessa Warta ja Odra.
Jäälaaksojen pohjoispuolelle muodostui mäkisiä leveyssuunniteltuja iskumoreeneja . Tunnetuin on Itämeren harjanteen moreenivyöhyke, joka ulottuu Berliinin, Poznanin ja Varsovan pohjoispuolelle. Tämä moreeniharju kohoaa 300 m merenpinnan yläpuolelle.Moreenivyöhykkeellä on useita järviä. Suuria järviä ovat Sniardwy ja Mamry Masurian järvialueella.
| Euroopan maat : Vuoret | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |