Grabovski, Anthony
| Anthony Grabovsky | |
|---|---|
| Antoni Grabowski | |
| Syntymäaika | 11. kesäkuuta 1857 |
| Syntymäpaikka | Nowe Dobra , Preussi |
| Kuolinpäivämäärä | 4. heinäkuuta 1921 (64-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | Varsova , Puola |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | runoilija ja kääntäjä |
| Teosten kieli | esperanto |
| Nimikirjoitus | |
 Työskentelee Wikisourcessa | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Antony Grabowski ( puolalainen Antoni Grabowski ; 11. kesäkuuta 1857 , Nowe Dobre, lähellä Chełmnoa - 4. heinäkuuta 1921 , Varsova ) oli puolalainen kemianinsinööri, yksi ensimmäisistä esperanton runoilijoista, joka tunnettiin " esperanton runouden isänä ".
Elämä ja työ
Grabowskin tiedettiin olevan polyglotti (hän puhui sujuvasti 20-30 kieltä tavalla tai toisella, mukaan lukien jossain määrin keinotekoinen kieli Volapük ). Hän oppi esperanton vuonna 1887 (välittömästi ensimmäisen oppikirjan julkaisemisen jälkeen ) ja vieraili pian kielen luojan L. L. Zamenhofin luona, kun heidän välillään käytiin ensimmäinen esperantonkielinen keskustelu.
Oletettavasti Grabovsky työskenteli vuosina 1888-1904 Ivanovo -Voznesenskissä Polushinin ja Derbenevin tekstiilitehtaan johtajana . Siellä hän perusti yhden Venäjän vanhimmista esperantokerhoista .
Zamenhofin tavoin Grabovsky ymmärsi kirjallisuuden merkityksen kielen, erityisesti vasta luodun, kehitykselle ja aloitti käännöstyön. Jo vuonna 1888 (vuosi ensimmäisten esperantooppikirjojen julkaisun jälkeen) hän julkaisi esperantoksi käännöksen A. S. Pushkinin tarinasta " Lumimyrsky ". Sitä seurasi muita käännöksiä, mukaan lukien runoutta, saksalaisilta, puolalaisilta ja venäläisiltä kirjailijoilta.
Palattuaan Puolaan Grabowski johti pitkään Puolan esperantoyhdistystä , ja vuodesta 1908 lähtien hän johti Esperanto-akatemian kielioppiosastoa . Aikalaiset puhuivat hänestä diplomaattisena ihmisenä: hän osasi tasoittaa konflikteja, auttoi löytämään kompromisseja. Näiden Grabowskin ominaisuuksien ansiosta Puolan esperantoseura vältti jakautumisen.
Grabovskin nimeen liittyy useita legendoja. Yhden heistä kertoi, että kerran pubissa rentoutuvaa Grabovskia pyysivät hänen harrastuksestaan tietävät vierailijat lausumaan esperantonkielisen runon. Grabovsky luki tietyn runollisen tekstin ilmeellä. Läsnäolijat alkoivat heti kritisoida kuulemaansa: "No, tietysti, mitä muuta odottaa tällaiselta kauhealta kielten sekoitukselta?" jne. Kun kaikki olivat puhuneet, Grabowski ilmoitti, että hän oli lausunut yhden Petrarkan soneteista italiaksi , mikä osoitti ennakkoluulojen roolin esperanton kielteisessä käsityksessä. Tämän legendan toisen, luotettavamman version mukaan, joka julkaistiin erityisesti antologiassa " Literature Mondo " vuodelta 1931 , tarina tapahtui yksityisen talon vastaanotossa. Illallisen jälkeen läsnäolijat pyysivät Grabovskia, tunnettua polyglottia, lausumaan jotain italialaista runoutta. Grabovsky lausui runon esperantoksi ja esitti sen italiaksi tekstiksi, minkä jälkeen hän tarjoutui lausumaan saman asian "esperantoksi" ja lausui italialaisen alkuperäisen tekstin, jonka monet läsnäolijat nauroivat nopeasti. Leon Zamenhofin mukaan Grabowski sanoi, että tämä episodi avasi hänelle monien Varsovan yhteiskuntien ovet ja he alkoivat suhtautua hänen toimintaansa "kaikenlaisilla hölynpölyillä" paljon suvaitsevaisemmin.
Grabovskin elämän viimeiset vuodet, kuten Zamenhofin, olivat täynnä tragediaa. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Grabovsky-perhe jakautui: Saksan kansalainen Grabovsky joutui lähtemään Saksaan sodan alussa , sitten hän palasi Saksan miehityksen myötä Varsovaan, josta siihen mennessä eniten hänen sukulaisistaan, Venäjän valtakunnan alaisista , olivat paenneet . Perhe yhdistyi vasta Puolan itsenäistyttyä. Grabowskilla oli viisi lasta: kolme poikaa (Zygmunt, Tadeusz ja Adam) ja kaksi tyttöä (Zofia ja Irena).
Grabowski kuoli sydänkohtaukseen Marszałkowska - kadulla Varsovassa . Hän katsoi Mieczysław Kleinin avaaman uuden myymälän ikkunasta, jossa myytiin esperantonkielisiä kirjoja. Yhtäkkiä hän sairastui. Kaupasta ulos juokseneet ihmiset löysivät hänet jo kuolleena.
Grabowskin panos esperanton kehittämiseen
Grabovskin kynä kuuluu moniin esperantonkielisiin runollisiin teoksiin, sekä alkuperäisiin että käännettyihin (mukaan lukien Pushkinin , Mickiewiczin ja muiden kuuluisien kirjailijoiden käännökset). Grabovskin vaikutusta esperanton runouteen voi tuskin yliarvioida – hän on löytänyt lukuisia suosittuja taiteellisia tekniikoita, hän otti käyttöön termin "adasismi" (riimaus samankaltaisten kieliopillisten päätteiden mukaan: esimerkiksi verk adas / far adas ), monet hänen käyttämänsä neologismit tulivat esperanton pääsanastoon jne.
Vaikka Grabowski teki paljon kehittääkseen kemiallista terminologiaa puolaksi, hän ei käytännössä kehittänyt vastaavaa terminologiaa esperantoksi.
Toimii
Alkuperäiset (kääntämättömät) runot
- La Tagiĝo (aamunkoitto)
- La Reveno de l'Filo (Pojan paluu)
- Sur unu kordo (yhdellä kielellä)
- La pluva tago (sadepäivä)
- Al la semanto (kylväjälle)
- Jubilea cantato (Jubilee laulu)
- Saluto el Varsovio (Terveisiä Varsovasta)
Antologiat (alkuperäiset ja käännetyt teokset)
- La liro de la esperantistoj (Esperantistien lyyra) - poemkolekto - 1893 arvostelu .
- El Parnaso de Popoloj (Kansojen Parnassuksesta) - runokokoelma.
Käännökset
- La neĝa blovado ("Lumimyrsky"), A. S. Pushkinin tarina - 1888.
- La gefratoj , Johann Wolfgang Goethen komedia - 1889.
- Mazepa , Juliusz Słowackin draama .
- Stanislav Moniuszkon ooppera Halka .
- Sinjoro Tadeo (venäjäksi " Pan Tadeusz "), Adam Mickiewiczin eeppinen runo.
- En Svisujo Julius Slovatsky.
- Pekoj de Infaneco (venäjäksi "Lapsuuden synnit"), Boleslav Prusin tarina
ja muut.
Oppimateriaalit ja hakuteokset
- Kondukanto internacia de l' interparolado kun modeloj de leteroj .
- Granda Vortaro Pola-Esperanta kaj Esperanto-Pola (Suuri puola-esperanto ja esperanto-puola-sanakirja).
Artikkelit
- Esperanto kiel propedeŭtiko de lingvoj , Pola Esperantisto , 1908 ( esperanton propedeuttisesta vaikutuksesta muiden kielten oppimiseen).
Kirjallisuus
- Banet-Fornalowa, Zofia. Antoni Grabowski: eminenta esperanto-aganto. 2-a eldono. "Hejme", 2001. 158 s. ISBN 83-907637-2-9 . (Grabovskin elämäkerta ja valitut artikkelit hänestä eri vuosien tietosanakirjoista, sanoma- ja aikakauslehdistä). Arvosteltu "La ondo de Esperantossa" , arvosteltu "Monatossa" Arkistoitu 10. lokakuuta 2006 Wayback Machinessa .
- Gluck, Julius. Klassinen esperanton periodo. Antoni Grabowski ja K. Bein (Kabe). / Pro Esperanto, Vieno, 1989 (36p.) Arvostelu arkistoitu 26. lokakuuta 2009. .
- Warszawski, Andrzej. Antoni Grabowski kaj kemio. Bydgoszcz, 1991 ("Antony Grabowski ja kemia").
Linkit
- Tietoja A. Grabovskista venäjäksi
- A. Grabovskin runoja ja käännöksiä antologiasta "El Parnaso de Popoloj"
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||