Ryhmä A - arkeologinen kulttuuri Ala- Nubian alueella . Kulttuurin alkuperä on epäselvä. Ajankohta on noin 3600-3000 eKr. e. Se on jaettu 4 vaiheeseen: varhainen, klassinen ja viimeinen.
Se oli Egyptin pohjoisosassa (nykyisen Assuanin padon pohjoispuolella) Niilin kahteen koskein asti .
A-ryhmän kulttuurin kantajat viettivät puolinomadista elämäntapaa, jotka oli ryhmitelty kapeisiin perheryhmiin. Sosiaalista erilaisuutta ei näytetä. Vasta myöhäisessä vaiheessa ilmaantuu hautoja, joissa on erityisen runsaita hautauslahjoja ja jotka todennäköisesti kuuluvat paikallisille johtajille. Kaksi suurinta asutuskeskusta olivat Sayala ja Kustul .
A-ryhmän viljeltyä vehnää, ohraa ja joitakin hedelmäkasveja, kuten taatelipalmu . Paimento on myös todistettu , mukaan lukien eläimet, kuten vuohet ja lampaat. Lehmät olivat harvinaisia. Nautakarjan puuttuminen voidaan selittää Ala-Nubian erityisillä ilmasto-oloilla, joissa hyviä laitumia ei käytännössä ollut.
Myös metsästys ja kalastus olivat yleisiä. Keramiikka, nahantyöstö ja korinteko tunnettiin, mutta metallityöstöä ei ollut. Ylellisyystavaroita tuotiin Egyptistä.
Ryhmän A keramiikka valmistetaan käsin, ilman savenvalajana, erittäin tyylikästä, koristeltu geometrisilla kuvioilla.
A-ryhmän arkeologiset jäljet katoavat noin vuonna 2800 eaa. e. Aiemmin arkeologit selittivät tämän ilmiön Nubian väestön vähenemisellä, jonka he liittivät Egyptin valtion muodostumiseen. Tämän teorian mukaan egyptiläiset karkottivat Ala-Nubian väestön Egyptiin. Myöhempien tutkimusten mukaan hypoteesi väestön karkottamisesta oli virheellinen. Lukuisat egyptiläiset lähteet mainitsevat egyptiläisten säännölliset valloitukset Ala-Nubiassa, joiden aikana egyptiläiset toivat mukanaan pieniä karjaeläimiä, mikä osoittaa sen maiden jatkuvan ja jatkuvan väestön. Tästä pitäisi pikemminkin olettaa, että A-ryhmän puhujat palasivat nomadiseen elämäntapaan eivätkä sen vuoksi jättäneet enää jälkiä asutuksistaan maahan.
Pronssikaudella samalle alueelle syntyi samanlainen ryhmä C.