Gyogur (lentokenttä)

Gyogurin lentokenttä
isl.  Gjogursflugvollur
IATA : GJR - ICAO : BIGJ
Tiedot
Näkymä lentokentälle siviili
Maa Islanti
Sijainti Gyogur
avauspäivämäärä 1956
NUM korkeus +30 m
Aikavyöhyke UTC0
Kartta
Kiitotiet
Määrä Mitat (m) Pinnoite
23.5 960 asfaltti [1]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Gjögurin lentokenttä ( Isl.  Gjögursflugvöllur ), ( IATA :  GJR , ICAO :  BISF ) on pieni lentokenttä Islannin luoteisosassa Aurneshreppyurin kunnassa noin 40 km Holmavikista pohjoiseen . Lentokenttä sijaitsee meren rannalla Viganesin niemimaalla, 2 km itään pienen Gyogurin asutuksen keskustasta . [2] [3]

Lentokentän kiitotie on lyhyt, joten liikenteessä on vain kevyitä lentokoneita [1] . Lentokentän omistaa ja operoi islantilainen pieni lentoyhtiö Norlandair, joka lentää lentokentän ja Reykjavikin välillä kahdesti viikossa. Lento kestää noin 45 minuuttia. [neljä]

Historia

Länsvuonoilla sijaitseva Strandirin alue on pitkään ollut yksi Islannin saavuttamattomimmista. Maateitä ei ollut omalla käyttövoimalla kulkeville kuljetuksille, ja matka kävellen tai ratsain vaikeiden vuoristosolien läpi ja kivistä rannikkoa pitkin lähimpään enemmän tai vähemmän saavutettavaan maastoon kesti useita päiviä. Siksi väestö luotti kesällä yksinomaan merireitteihin, erityisesti valtion varustamon rannikolle, ja talvella myrskyjen aikana ihmiset eristettiin maailmasta useiden kuukausien ajan. [5] [6]

Ensimmäiset yritykset lentokentän luomiseksi tälle alueelle juontavat juurensa kesältä 1954, jolloin paikallisen väestön ponnistelut sairaanhoitokoneen lentäjän Bjodn Paulssonin johdolla varustivat 300 metrin kiitotien suhteellisen tiukalle. tasainen osa Viganesin niemimaa Gjögurin kalastajakylän itäpuolella. Kiitotie oli ensisijaisesti tarkoitettu ambulansseille hätätilanteissa. Vuonna 1956 kiitotie yli kaksinkertaistui ja merkittäviä parannuksia tehtiin. [3]

Vuonna 1967 rakennettiin ensimmäinen tie Strandiriin, mutta sääolosuhteet estivät ympärivuotisen käytön ja se oli suljettuna suurimman osan vuodesta. Siksi Gjögurin lentokentällä oli edelleen tärkeä rooli säännöllisen matkustaja- ja rahtiliikenteen tukemisessa muun Islannin kanssa. 60- ja 70-luvuilla pienet lentoyhtiöt yrittivät luoda säännöllisiä lentoyhteyksiä Gyogurin ja muiden siirtokuntien välille. Niinpä Isafjordurista Gjöguriin oli useiden vuosien ajan säännöllisiä posti- ja tilauslentoja, ja säännölliset lennot Reykjavikista Gjöguriin jatkuvat edelleen, kuten ne alkoivat 1970-luvun alussa (alkuvuodesta 2020). [3]

Vuonna 2015 kiitotie ( 23.5 ., 960 x 27 m) päällystettiin ja valaisimet asennettiin. Lentokentällä on odotushuone matkustajia varten. [3]

Gjögurin lentoasema on yhdistetty Strandavegur 643 - paikallistiehen Gjögursflugvadlarvegur 646 - yhdystien kautta . [7]

Muistiinpanot

  1. 1 2 Aðrir flugvellir og lendingarstaðir // Flugvellir fyrir innanlandsflug  : [ Islanti. ]  / Flugmálastjórn Íslands. - Reykjavík: Isavia, 2012. - Kirja. Flugmálahandbók - Ísland, 4.1.
  2. Hans H. Hansen. Íslandsatlas 1:100 000  (Islanti) / Rits. og kehys. Örn Sigurðsson. — 5.utg. - Reykjavík: Mál og menning, 2015. - S. 57. - 215 s. - 1000 kappaletta.  - ISBN ISBN 978-9979-3-3494-1 .
  3. 1 2 3 4 Arnþór Gunnarsson. Gjögur – BIGJ // Saga flugvalla og flugleiðsögu á Íslandi  (islanti) / Forlagsritstjórn: Sigurður Svavarsson . - 1 utg. - Reykjavík: Isavia, 2018. - S. 452-453. — 544 s. — ISBN 9789935100801 . Arkistoitu 26. huhtikuuta 2021 Wayback Machinessa
  4. Gjögurflugvöllur  (islantilainen) . www.isavia.is . Isavia. Haettu 5. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. helmikuuta 2021.
  5. Þorsteinn Josepsson, Steindór Steindórsson. Gjögur // Landið þitt Ísland : AG : í 6 bindum. : bindi. 1: [ Islanti. ] . — 3.utg. - Reykjavík: Örn og Örlygur, 1984. - S. 241. - 278 s. : mynd., kort. — (Saga og sérkenni þúsunda staða, bæja, kauptúna, héraða og landshluta ásamt hundruðum litmynda) . - 5000 kappaletta.
  6. Þorsteinn Josepsson, Steindór Steindórsson. Strandasysla // Landið þitt Ísland : ST : í 6 bindum. : bindi. 4 : [ Islanti. ] . — 3.utg. - Reykjavík: Örn og Örlygur, 1983. - S. 196. - 280 s. : mynd., kort. — (Saga og sérkenni þúsunda staða, bæja, kauptúna, héraða og landshluta ásamt hundruðum litmynda) . - 5000 kappaletta.
  7. Steindor Steindorsson. Vegahandbókin 2020 / Vegahandbókin ehf. - Reykjavík: Þríbrot ehf, 2020. - s. 340.

Katso myös