Moritz Guedemann | |
---|---|
Saksan kieli Moritz Gudemann | |
Uskonto | juutalaisuus |
Syntymäaika | 19. helmikuuta 1835 [1] |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 5. elokuuta 1918 [1] (83-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Moritz Güdemann ( saksaksi Moritz Güdemann ; 19. helmikuuta 1835 [1] , Hildesheim , Ala-Saksi - 5. elokuuta 1918 [1] , Baden , Ala-Itävalta [2] ) oli itävaltalainen rabbi ja juutalainen historioitsija, joka kirjoitti saksaksi [3 ] .
Syntynyt vuonna 1835 Hildesheimissa (Saksa). Kuntosalissa hän opiskeli samanaikaisesti Talmudia ja rabbiinista kirjoittamista . 19-vuotiaana hänestä tuli yksi ensimmäisistä opiskelijoista Breslaun seminaarissa , joka avattiin (1854) , jossa hän opiskeli vuoteen 1862 asti. Breslaun yliopistossa hän opiskeli itämaisia kieliä ja vuonna 1854 hän puolusti väitöskirjaansa ("Moslih ed-Dini Sa'dii consessuum tertius et quartus" jne., Leipzig, 1861). [3]
Vuonna 1862 hänet nimitettiin rabbiksi Magdeburgiin ; vuonna 1865 Berliinin yhteisön edustajisto (Repräsentanten) valitsi hänet rabbiksi, mutta vanhimmat hylkäsivät tämän valinnan Gudemannin luultavasti maltillisen konservatiivisen suunnan vuoksi. Vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin Wieniin saarnaajaksi; vuonna 1868 hänet nimitettiin rabbiksi ja vuonna 1890 kaupunkiyhteisön päärabiksi . [3]
Gudemannin tutkimus on omistettu pääasiassa juutalaisen koulutuksen ja juutalaisen uskonnon kehityshistorialle.
Kolmiosaisessa kirjassaan (1880-1888) hän kattaa kattavasti kysymyksiä keskiajan juutalaisten henkisestä toiminnasta sen eri ilmenemismuodoissa, koulutuksen muotoilusta, käsitellen yksityiskohtaisesti jeshivot ja juutalaisnaisten koulutus (hänen ensimmäinen teoksensa "Das Leben d. jüdischen Weibes" on osittain omistettu tälle numerolle, 1861), yhteisölliselle elämälle, koti- ja sosiaalielämälle juutalaiskorttelissa, suhteille ei-juutalaisiin, tapoihin ottaa yhteyttä ei-juutalaisten kulttuuriliikkeiden kanssa jne. ulkoiset tekijät maailmanhistorian ( ristiretket jne.) juutalaisten yhteiskunnallisesta asemasta. Guedemann käytti rikkainta painettua ja käsinkirjoitettua aineistoa liittämällä arvokkaita asiakirjoja erityisiin muistiinpanoihin (Noten), joissa hän tarkastelee yksityiskohtaisemmin yksittäisiä työpaikkojaan. Juutalaiset tutkijat pitivät teoksen ilmestymistä suurena askeleena eteenpäin juutalaisen kulttuurin vähän kehittyneessä historiassa.
Mitä tulee kysymyksiin juutalaisesta uskonnosta sekä sen suhteesta kristilliseen uskontoon, Gudemann kiinnostui asiasta tieteellisen toimintansa alkuvuosina. Hänen ensimmäinen työnsä tällä alalla on luento "Jüdisches im Christentum des Reformationszeitalters" (1870). [3]
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|