Dagsburg (maakunta)
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22. syyskuuta 2019 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
2 muokkausta .
Dagsburgin lääni ( saksaksi Grafschaft Dagsburg ) on feodaalinen ruhtinaskunta keskiaikaisessa Saksassa (Ylä-Alsace).
Vuoden 1000 tienoilla Etihonides-suvun kreivi Nordgau ja Egisheim Hugh VI ( paavi Leo IX :n isä ) menivät naimisiin Heilwig von Dagsburgin kanssa, joka toi myötäjäiset Ylä-Elsassiin ja ottivat Dagsburgin kreivin arvonimen. Hänen jälkeläisiä olivat Dagsburgin, Egisheimin, Mochin ja Metzin kreivit, useiden luostarien vogt.
Mieslinja päättyi vuonna 1089, sitten vuonna 1212. Suvun viimeinen edustaja oli Gertrude von Dagsburg. Hän kuoli lapsettomana vuonna 1225, ja hänen kolmas miehensä Simon von Leiningen onnistui hänen kuolemansa jälkeen säilyttää osan edesmenneen vaimon omaisuudesta, mukaan lukien Dagsburgin.
Luettelo Dagsburgin kreiveistä
- Hugo VI , Nordgaun kreivi, Egisheimin ja Dagsburgin kreivi;
- Hugo VII (k. 1046/49), Dagsburgin kreivi, poika;
- Henrik I (k. ennen 1050), Egisheimin ja Dagsburgin kreivi, poika;
- Hugo VIII (tapattu 1089), Dagsburgin kreivi, poika;
- Albert I (k. 1098), Dagsburgin kreivi, Heilwigan aviomies, Hugh VIII:n sisar;
- Hugo IX (k. 1137 jälkeen), poika;
- Hugh X (k. 1178 tai myöhemmin), Dagsburgin ja Metzin kreivi, poika;
- Albert II (k. 1212), poika;
- Gertrud von Dagsburg (k. 1225), tytär;
- Thibaut I (k. 1215), Lorraine'n herttua, Dagsburgin ja Metzin kreivi, Gertruden ensimmäinen aviomies;
- Thibaut IV of Champagne, Navarran kuningas, Gertruden toinen aviomies (eronnut 1220);
- Simon von Leiningen (k. 1234/36), Dagsburgin kreivi, Gertruden kolmas aviomies.
Simon kuoli lapsettomana, ja hänen seuraajakseen tuli hänen veljensä, kreivi Friedrich IV von Leiningen. Hänen pojanpoikansa Frederick VI (k. 1327) oli vuoteen 1797 asti olemassa olleen Leiningen-Dagsburg-linjan perustaja.
Lähteet
- https://fmg.ac/Projects/MedLands/ALSACE.htm#_Toc508299226
- Charles-Joseph Pariset, Monographie d'une famille de bûcheron usager de l'ancien comté de Dabo, 1884
- Dugas de Beaulieu: Le comte de Dagsbourg, aujourd'hui Dabo, archéologie et histoire, Hrsg. Société des Antiquaires de France, 2. Aufl., Paris 1858 ((fr)).
- Gustave Huffel: Le Comté de Dabo dans les Basses-Vosges, ses forêts, ses droits d'usage forestiers, Etude historique, forestière et juridique, Hrsg. Société d'impression typographique, Nancy 1924