Rakennusten energiadirektiivi
Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ( EPBD ) on Euroopan unionin tärkein lainsäädäntöväline Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. [yksi]
Direktiivi on suunniteltu täyttämään Kioton pöytäkirjan vaatimukset , joka velvoittaa kaikki EU:n jäsenvaltiot vähentämään hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
Historia
Direktiivi 2002/91/EY
EPBD:n ensimmäinen versio, direktiivi 2002/91/EY, hyväksyttiin 16. joulukuuta 2002 ja se tuli voimaan 4. tammikuuta 2003. Jäsenvaltioiden oli pantava direktiivi täytäntöön kolmen vuoden kuluessa sen antamisesta antamalla tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Pätevien ja/tai akkreditoitujen asiantuntijoiden puuttuessa direktiivissä sallittiin täytäntöönpanoajan jatkaminen 4. tammikuuta 2006 asti. [2]
Direktiivin mukaan kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin on otettu käyttöön seuraavat velvoitteet: [3]
- Yhtenäinen menetelmä rakennusten integroidun energiatehokkuuden laskemiseksi ja arvioimiseksi;
- Uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmä;
- Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säännölliset tarkastukset;
- Vähimmäisenergiatehokkuuden standardit uusille rakennuksille ja olemassa oleville suurissa remonteissa oleville rakennuksille, joiden käyttöpinta-ala on yli 1 000 m 2 .
Direktiivi 2010/31/EU
Direktiivi 2002/91/EY korvattiin myöhemmin niin kutsutulla "EPBD-päivityksellä", joka hyväksyttiin 19. toukokuuta 2010 ja tuli voimaan 18. kesäkuuta 2010, ja sen täytäntöönpanon määräaika on heinäkuu 2012 [4] .
Päivitetty teksti selvensi, vahvisti ja laajensi vuoden 2002 direktiivin soveltamisalaa. Keskeisiä muutoksia ovat mm.
- Vertailevan menetelmäkehyksen kehittäminen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskemiseksi;
- Laajennetaan vaatimusta varmistaa energiatehokkuuden vähimmäistaso kaikille rakennuksille, joihin tehdään suuria korjauksia;
- Vaaditaan jäsenvaltioita luetteloimaan taloudellisia kannustimia, joilla varmistetaan siirtyminen lähes nollan energiankulutukseen rakennuksissa;
- Pakollinen energiasertifiointi kaikille rakennetuille, myydyille tai vuokratuille kiinteistöille;
- Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusjärjestelmien laatimiseksi tai toimenpiteitä, joilla on vastaava vaikutus;
- Jäsenvaltioiden on määrättävä seuraamuksia energiatehokkuusvaatimusten noudattamatta jättämisestä.
EPBD:n tarkistusehdotus (COM/2016/0765)
Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta 2016 osana Clean Energy for All Europeans -pakettia ehdotuksen EPBD:n tarkistamisesta. [5]
EU:n neuvosto sopi kannastaan tähän ehdotukseen 26. kesäkuuta 2017 [6] .
Erityisesti ehdotus:
ottaa käyttöön automaattiset kiinteistönvalvontajärjestelmät vaihtoehtona fyysisille tarkastuksille
kannustaa ottamaan käyttöön tarvittavan infrastruktuurin sähköisiä liikkuvuusjärjestelmiä varten,
vahvistaa yhteyksiä julkisen rakennusten peruskorjausrahoituksen ja energiatehokkuussertifioinnin välillä.
Katso myös
- Luettelo Euroopan unionin direktiiveistä
Muistiinpanot
- ↑ Rakennukset - Energia - Euroopan komissio . energiaa. Haettu 26. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 27. lokakuuta 2017.
- ↑ Euroopan komissio, " EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/91/EY, 16. joulukuuta 2002, energiatehokkuudesta vastaavista rakennuksista Arkistoitu 23. joulukuuta 2009 Wayback Machinessa ", Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, 2003
- ↑ Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) - EuroACE (englanniksi) , EuroACE . Arkistoitu alkuperäisestä 27. kesäkuuta 2017. Haettu 26. lokakuuta 2017.
- ↑ Euroopan komissio, " EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, 19. toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) Arkistoitu 9. helmikuuta 2018 Wayback Machinessa ", Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, 2010
- ↑ Komissio ehdottaa uusia sääntöjä kuluttajakeskeiselle puhtaan energian siirtymiselle - Energia - Euroopan komissio . energiaa. Haettu 26. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2017.
- ↑ Lehdistötiedotteet ja lausunnot - Consilium . www.consilium.europa.eu. Haettu 26. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2017.