perustuslain kansanäänestys | |||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Hyväksytkö perustuslain muutokset?
| |||||||||||||||||||||||||||||
Lähde - Ahram Online |
Egyptin perustuslakiäänestys pidettiin 20.-22.4.2019 sisäpiirien osalta [1] ja 19.-21.4.2019 Egyptin kansalaisten osalta ulkomailla [2] . Perustuslakiin ehdotetut muutokset mahdollistivat presidentti Abdul-Fattah Khalil Al-Sisin pysymisen vallassa vuoteen 2030 asti, kun taas edellisen perustuslain mukaan hänellä ei ollut oikeutta asettua ehdolle vuoden 2022 vaaleissa [3] . Kansanäänestyksen hyväksyi 88,83 prosenttia äänestäjistä ja äänestysprosentti oli 44 prosenttia [4] .
Artiklaa 140 muutettiin presidentin toimikauden pidentämiseksi neljästä kuuteen vuoteen, ja artiklaa 241 muutettiin siten, että Al-Sisin nykyinen toimikausi pidennettiin ja hänen annettiin asettua ehdolle lisäkaudeksi. Muilla muutoksilla palautettiin presidentin oikeus nimittää varapuheenjohtajia (joka poistettiin vuonna 2012) ja vahvistettiin presidentin toimivaltaa oikeuslaitoksen suhteen [3] , mikä varmistettiin artiklojen 185, 189 ja 193 muutoksilla. samalla presidentistä tuli korkeimman oikeuslaitoksen johtaja, joka nimittää yleisen syyttäjän ja oikeuslaitoksen päälliköt, ja hänellä oli myös oikeus nimittää korkeimman perustuslakituomioistuimen johtaja [5] .
Kahdessa tarkistuksessa kuvattiin myös armeijan roolia hallituksessa ja ehdotettu muutos 200 artiklaan, jossa todetaan, että armeijan on "varjettava perustuslakia ja demokratiaa, vaalittava valtion peruspilareita ja sen siviililuonnetta, vaalittava kansan saavutuksia sekä yksilön oikeudet ja vapaudet." Pykälän 234 tarkistuksessa määriteltiin pysyvästi armeijan rooli puolustusministerin nimittämisessä [3] .
Parlamentti oli jälleen muuttumassa kaksikamariseksi, kun vuonna 2014 lakkautettu ylähuone perustettiin uudelleen senaattiksi, jossa on 120 vaaleilla valittua ja 60 presidentin nimittämää jäsentä. Muutokset 102 artiklaan vähensivät alahuoneen jäsenten määrää 596:sta 450:een, ja vähintään 112 paikkaa oli varattu naisille [5] .
Eduskunta hyväksyi 16. huhtikuuta 2019 perustuslain muutokset [3] , kun taas 22 kansanedustajaa äänesti muutoksia vastaan ja yksi pidättyi äänestämästä [6] . Muutokset oli määrä toimittaa kansanäänestykseen 30 päivän kuluessa [3] .
Ehdotuksia tuki vapaa egyptiläinen kansanedustaja Mohamed Abu Hamed, joka totesi, että "al-Sisi tarvitsee lisää aikaa jatkaakseen uudistuksia" [3] . Lukuisat poliittiset puolueet, mukaan lukien sosialistipuolue , Egyptin sosiaalidemokraattinen puolue, perustuslakipuolue, reformi- ja kehityspuolue, Egyptin vapauspuolue, Egyptin sosialistinen puolue, kansallinen sovintopuolue, konservatiivipuolue ja ihmisarvopuolue, kokoontuivat 5. helmikuuta 2019 muodostamaan puolueen Perustuslain puolustajaliitto, joka käynnisti kolmiosaisen kampanjan muutosten hylkäämiseksi (allekirjoitusten kerääminen, mediaalustan luominen ja muutosten torjunta tuomioistuinten kautta) [7] . Perustuslakipuolueen jäsen Khaled Daoud sanoi, että ehdotukset olivat vallankaappaus [3] . Liberaalinen kansalaisdemokraattinen liike vastusti muutoksia [8] . Muita muutoksia vastustavia puolueita ja järjestöjä olivat arabidemokraattinen nasseristipuolue ja vallankumoukselliset sosialistit [7] .
Kansainvälinen lakimieskomissio vaati muutosten hylkäämistä ja huomautti, että presidentin toimikauden pituutta koskevaan 140 artiklaan tehty muutos loukkasi 226 artiklan vahvistettua kohtaa, joka kieltää presidentin uudelleenvalintaa koskevien tekstien muuttamisen, paitsi tapauksissa, joissa on lisätakuita [9] .
Kampanja nimeltä "Batil" ("tyhjä äänestyslippu") käynnistettiin 7. huhtikuuta ehdotettuja muutoksia vastaan [10] , mutta kampanjan verkkosivusto estettiin 9. huhtikuuta 2019, kun se keräsi yli 60 000 allekirjoitusta muutoksia vastaan. NetBlocksin mukaan hallitus esti myöhemmin yli 34 000 muuta verkkotunnusta rajoittaakseen pääsyä kampanjasivustolle [11] .
Al-Monitorin mukaan muutosten vastustajat kohtasivat hallituksen painostusta [ 12] . Politologi ja kolumnisti Maged Mandour totesi, että perustuslain muutokset "kääntäisivät Egyptin poliittisen järjestelmän ja poistaisivat viimeisetkin jäännökset vallanjaosta tai armeijan alistamisesta valitulle hallitukselle". Egypti valmistautuu tulemaan sotilaalliseksi diktatuuriksi sekä nimellisesti että sisällöltään .
Vaalit ja kansanäänestykset Egyptissä | |
---|---|
Presidentinvaalit | |
Eduskuntavaalit | |
Kansanäänestykset Egyptissä _ |