Jerusalemin valtakunnan assissit

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 28. helmikuuta 2018 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .

Jerusalemin kuningaskunnan assises (myös Jerusalem assizes , fr.  Assises de royaume de Jérusalem ) on yleinen nimi kahdelle perussäännölle ( assizes ), jotka on laadittu Jerusalemin kuningaskunnan tuomioistuimia (" parlamentteja ") varten sen vuorossa luomisen jälkeen 1000- ja 1100-luvuilta sekä niiden myöhemmät versiot. Vaikka alkuperäiset tekstit eivät ole säilyneet meidän aikanamme, tämä asiakirjakokoelma edustaa täydellisintä 1100-1300-lukujen keskiaikaista lakia.

Yksi laki sääti aatelistoistuinta, fr.  haute cour, cour des barons , toinen on tavallisille ( ranskalainen  basse cour, cour des bourgeois ).

Alkuperäinen, ranskaksi kirjoitettu, talletettiin Pyhälle haudalle , minkä vuoksi sitä kutsuttiin usein fr.  Lettres du Saint-Sépulcre , ja tuhoutui, kun Saladin valloitti Jerusalemin (1187). Vaikka tästä asiakirjasta ei ole säilynyt kopiota, ilmestyi jo 1100-luvun jälkipuoliskolla lakimiesten tulkintoja säännöksistä ja perusteista, joihin nämä tuomioistuimet liittyivät. Näistä tutkielmista säilyneitä osia kutsutaan nykyään Jerusalemin asseiksi. Lisäksi porvarillisen tuomioistuimen ( ranskalainen  cour des bourgeois ) toimivalta kirjattiin (1173-1180) erityiskirjaan Le Livre des assises de la cour des bourgeois. 1300-luvun puolivälissä kyproslainen juristi teki otteen tästä kirjasta ("Abrégé du livre des assises"). 1200-luvulta lähtien teokset näyttävät selventävän ensimmäisen tuomioistuimen (la haute cour) toimivaltaa.

Jerusalemin kuningaskunnan tuhoutumisen (1186) jälkeen hallituksen ja tuomioistuinten kokoukset siirrettiin ensin Acre ( fr.  Saint-Jean-d'Acre ) ja tämän kaupungin menetyksen jälkeen (1291) - saarelle Kypros Nikosiaan . _ Näissä kahdessa kaupungissa asianajajat yrittivät selittää tätä erikoista lakia, jota ohjasivat fr.  la haute cour . Montréalin ( ranska:  Gérard de Montréal ) kirjoittama tutkielma ei ole säilynyt. Eloonjääneistä - vanhimmat kommentit:

  1. "Le livre de forme de pleit", jonka on laatinut Philip Navarralainen XIII vuosisadan puolivälissä - lakimies, moralisti ja runoilija; se on tutkielma, joka sisältää 94 kappaletta oppituntien muodossa aatelisten tuomioistuimen määräystä (la haute cour)
  2. "Le livre des assises et des bons usages du royaume de Jérusalem", jonka vuonna 1266 on koonnut kuuluisa voimakas paroni Jean Ibelinistä , Jaffan , Ascalonin ja Raman kreivi . Tämä on laaja oppikirja, joka täydentää edellistä, jota käytettiin Kyproksella XIV-luvulla virallisena koodina; yksi erikoiskomission tarkastama kopio (1369) talletettiin Nikosian katedraaliin; 1400-luvulla tämä kopio katosi, ja vain kopioita siitä on tullut meille.
  3. "Le Livre de Geoffroy le Tort" on säilynyt vain otteita - 32 lukua, jotka edustavat ote edellisestä.
  4. XIII vuosisadan puolivälissä asuneen Jean Ibelinin "Le Livre de Jean d'Ibelin" . Tämä on selkeä ja selkeä yhteenveto feodaalisesta laista, joka oli voimassa Kyproksen valtakunnassa 69 luvussa.
  5. "La Clef des assises" tuntemattomalta kirjailijalta. Tämä on ote Jean Ibelinin käsikirjasta.
  6. Le Livre au roi (luku 52), luultavasti koottu Acressa vuosina 1271–1291 ja sisältää mielenkiintoisia tietoja perintöoikeuksista ja joistakin feodaalisista suhteista.

Olemme näiden muistomerkkien säilyttämisen velkaa venetsialaisille: kun Kyproksen saari joutui Venetsian tasavallan vallan alle vuonna 1490 , Kyproksen neuvosto tilasi (1531) erikoiskomission etsimään molempien tuomioistuinten kirjojen parhaat tekstit ( fr.  la haute cour, cour des bourgeois ) ja käännä ne italiaksi . Komissio valitsi ensimmäiseen kokeeseen yhden 1300-luvun käsikirjoituksen ja toiseen 1400-luvun käsikirjoituksen; ne on käännetty historioitsija Florio Bustroni ( italiaksi:  Florio Bustroni ) ja painettu vuonna 1535. Ranskankielinen teksti painettiin myöhemmin: vuonna 1690 Thomassiere ( Fr.  Thaumassiere ) julkaisi Le Livre de Jean d'Ibelinin tulkinnoin, mutta 1500-luvun korjaamattoman kopion mukaan. Vuonna 1839 Kausler julkaisi "Le Livre des assises de la cour des bourgeois"Stuttgartissa Münchenin arkistosta saadun käsikirjoituksen jälkeen, muunnelmilla venetsialaisesta käsikirjoituksesta . Samaan aikaan venetsialainen käsikirjoitus julkaistiin ranskaksi Fouchet'n (1839-1841) italialaisen käännöksen kanssa. Lopuksi Boigno painaa koko tekstit otsikolla "Assises de Jérusalem "teoksessa "Collection des historiens des Croisades", jonka julkaisi Pariisin kirjoitusakatemia (2 vols. in folio , 1840-1843). Kolmen asiakirjan kreikankielinen käännös painettiin Venetsiassa Bibliotheca graeca medii aevissa (1877).

Kirjallisuus

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat