Autonominen alue | |
Kabardino-Balkar autonominen alue | |
---|---|
Maa | Neuvostoliitto |
Oli osa | RSFSR |
Adm. keskusta | Nalchik |
Historia ja maantiede | |
Perustamispäivämäärä | 16. tammikuuta 1922 |
Kumoamisen päivämäärä | 5. joulukuuta 1936 |
Neliö | 11 550 [1] km² |
Väestö | |
Väestö | 204 006 [1] henkilöä ( 1926 ) |
Virallinen kieli | venäjä , kabardino-cirkassia , karachay-balkarialainen |
Kabardino-Balkar autonominen alue on hallinnollis-alueellinen yksikkö RSFSR :ssä , joka oli olemassa vuosina 1922-1936 . Hallinnollinen keskus on Nalchikin kaupunki . Vuonna 1936 se muutettiin Kabardino-Balkarian autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi .
Kabardino-Balkarian autonominen piirikunta muodostettiin 16. tammikuuta 1922 yhdistämällä Kabardin autonominen piirikunta ja Vuoristoalueen autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan Balkarian piirikunta .
16. lokakuuta 1924 lähtien Kabardino -Balkarian autonominen alue on ollut osa Pohjois-Kaukasuksen aluetta .
5. joulukuuta 1936 Kabardino-Balkarian autonominen piirikunta muutettiin Kabardino-Balkarian autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja poistettiin Pohjois-Kaukasian alueelta [2] .
Aluksi AO jaettiin viiteen piiriin: Baksansky , Balkarsky , Naltshiksky , Urvansky , Malokabardinsky [3] . Vuonna 1924 muodostettiin Nagorny- ja Primalkinsky-alueet ja vuotta myöhemmin kasakkojen alue (olemassa vuoteen 1928). 30. syyskuuta 1931 alueen kaikki piirit muutettiin piireiksi. Vuonna 1935 Balkarian alue lakkautettiin, Kurpin , Chegemin , Cherekin ja Elbrusin alueet muodostettiin ja Malokabardinskyn alue nimettiin uudelleen Terskyksi .
Alueeseen kuului 28. tammikuuta 1935 alkaen yksi alueellinen alaisuudessa oleva kaupunki:
ja 10 piiriä:
Vuoden 1926 liittovaltion väestölaskennan tulosten mukaan alueen väkiluku oli 204 006 [1] ihmistä.
Väestön kansallinen koostumus jakautui seuraavasti [4] :
Kansallisuus | Väestö, ihmiset | Osuus koko väestöstä, % |
---|---|---|
kabardialaiset | 122 402 | 60,0 |
Balkarit | 33 197 | 16.3 |
ukrainalaiset | 17 213 | 8.4 |
venäläiset | 15 344 | 7.5 |
Ossetialaiset | 4078 | 2.0 |
Kumyks | 3 505 | 1.7 |
saksalaiset | 2674 | 1.3 |
juutalaiset | 1473 | 0.7 |
Kansallinen kokoonpano vuosien mukaan [5] :
Kansallisuus | Väkiluku 1. tammikuuta 1927, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1928, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1929, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1930, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1931, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1932, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1933, tuhat ihmistä | Väkiluku 1. tammikuuta 1934, tuhat henkeä | Väkiluku 1. tammikuuta 1936, tuhat henkeä |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
kabardialaiset | 122.4 | 125 | 128.4 | 132 | 135,7 | 139,5 | 143,5 | 147,6 | 150 |
Balkarit | 33.2 | 33.8 | 34.4 | 35 | 35.6 | 36.4 | 37.1 | 37.8 | 41.7 |
venäläisiä ja ukrainalaisia | 33.3 | 34.4 | 34.5 | 35.6 | 43.9 | 47.7 | 74.3 | 77.4 | 107.2 |
juutalaiset | 1.9 | 1.9 | 2 | 2 | 2.1 | 2.1 | 2.2 | 2.3 | 8.1 |
Ossetialaiset | 4.1 | 4.2 | 4.3 | 4.4 | 4.5 | 4.7 | 4.8 | 4.9 | 4.1 |
Kumyks | 3.5 | 3.5 | 3.5 | 3.6 | 3.6 | 3.6 | 3.7 | 3.8 | 3.2 |
saksalaiset | 2.7 | 2.8 | 2.8 | 2.9 | 3.2 | 3.5 | neljä | 4.1 | 4.3 |
Muut | 2.9 | 2.9 | 3 | 3 | 3.1 | 3.2 | 3.2 | 3.3 | 3.2 |
Kaikki yhteensä | 204 | 208.5 | 212.9 | 218.5 | 231,7 | 240,7 | 272,8 | 281.2 | 316,9 |
Kabardino-Balkarian autonomisella alueella | Valta|
---|---|
Kabardin vallankumouskomitean puheenjohtajat | |
Balkarin vallankumouskomitean puheenjohtajat | |
Maakuntavaltuuston johtokunnan puheenjohtajat | |
RCP:n aluekomitean pääsihteerit (b) / VKP (b) |
|
RSFSR | |||
---|---|---|---|
| |||
| |||
| |||
| |||
|