Carlomanin verilöyly
Carlomanin verilöyly ( verilöyly Cannstatissa; verinen oikeudenkäynti Cannstatissa - saksalainen Blutgericht zu Cannstatt ) - Alemannien johtajien kokous , joka pidettiin vuonna 746 Kanstatissa (nykyaikainen Stuttgart ) Austraasian vanhimman pormestarin Carlomanin kutsusta. Charles Martelin poika , päättyi enemmistön osallistujien joukkoteloitukseen.
Tausta
Carlomanin ja Pepin Lyhyen Griffin velipuoli , joka oli tyytymätön valtakunnan jakautumiseen ja äitinsä Svanhilden neuvojen kannustamana , miehitti Laudunin kaupungin (nykyinen Lahn ). Veljet kokosivat armeijan ja piirittäessään Laudunia pakottivat Griffinin antautumaan vuoden 741 lopussa. Carloman otti hänet mukaansa ja määräsi hänet säilytettäväksi "Uudessa linnassa" lähellä Ardenneja , jossa hän oli pidätettynä siihen asti, kun Carloman meni Roomaan munkkiksi. Griffinin kohtalo aiheutti kuitenkin tyytymättömyyttä aristokratian keskuudessa. Eräiden syrjäisten ruhtinaskuntien omistajat, jotka ymmärsivät näiden kahden pormestarin vallan lainsäädännöllisen perustan heikkouden ilman kuningasta, eivät kyenneet sopeutumaan tähän tilanteeseen. Baijerilainen Agilolfing-suvun herttua Odilon , joka meni naimisiin heidän sisarensa Hiltruden kanssa vastoin Carlomanin ja Pepinin tahtoa , solmi liiton Alemanin herttuoiden Theodobaldin ja Akvitanian Gunald I:n kanssa .
Vuonna 742 Carloman ja Pepin hyökkäsivät Alemanniaan ja tuhosivat sen. Seuraavana vuonna pormestarien joukot voittivat murskaavan voiton Lech - joella Odilonin armeijasta, ja vuonna 745 he hyökkäsivät Saksiin ja vangitsivat Theodorikin .
Massacre
Annals of Metzin ja Fredegarin seuraajien kroniikan mukaan Carloman pidätti useita tuhansia kokoontuneita syyttämällä heitä Theudobaldin ja Odilonin kapinaan osallistumisesta ja heidän teloituksestaan vakavasta maanpetoksesta. Siten suurin osa alemannien heimojohtajista tuhoutui, mikä johti Alemannian herttuakunnan itsenäisyyden menettämiseen. Sen jälkeen vain frankit olivat Alemannian hallitsijoita.
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|---|