Georgy Nikolaevich Karnoukhov ( 23. huhtikuuta [ 6. toukokuuta ] 1901 , Samara - [5] Marraskuu 1987 , Moskova ) - kirjastonhoitaja, RSFSR:n arvostettu kulttuurityöntekijä .
Isä Nikolai Antipovitš (? -1943), työskenteli viljanarvioijana; äiti Alexandra Prokopievna oli kotoisin köyhästä aatelisperheestä. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli lapsena. George oli toiseksi viimeinen "iässä" neljän veljeksen joukossa. Hän opiskeli Samaran tosikoulussa, mutta ei ehtinyt lopettaa sitä; vuonna 1918 hänet pakotettiin lähtemään Siperiaan, ja palattuaan Samaraan hänet mobilisoitiin puna-armeijaan . Georgi Karnoukhov soitti huilua hyvin ja hänet värvättiin Beloretskin jalkaväkirykmentin yhtyeeseen. Hänet kotiutettiin vuoden 1922 lopulla - jo perheellinen: 25. marraskuuta 1921 hän meni naimisiin Alexandra Prokopjevna Domeratskajan (1899-1989) kanssa; vuonna 1922 syntyi heidän tyttärensä Susanna. Lokakuussa 1924 hän sai Rabfakovsky- todistuksen keskiasteen koulutuksesta ja meni töihin Samara Gubizdattorgiin, jossa hän työskenteli myyjästä kirjakaupan johtajaksi. Muutettuaan Moskovaan vuonna 1930 hän siirtyi töihin vanhempana bibliografina MOGIZiin ja vuonna 1931 hänestä tuli Glavavtogen-säätiön kirjaston johtaja, sitten taloustieteilijä; vuonna 1936 hän tuli Autogeeniseen hitsausinstituuttiin, jossa hän opiskeli vain kaksi vuotta. Vuonna 1941 hänet kutsuttiin jälleen armeijaan; jälleen sotilasjoukossa - 1. kranaatinheitin- ja tykistökoulussa Miassissa . Kesällä 1945 hänet kotiutettiin ja 30. elokuuta 1946 hänet värvättiin nimetyn kirjasto-lukusalin lukusalin päälliköksi. I. S. Turgenev . Opiskeltuaan kirjaston teknillisessä koulussa, 1. heinäkuuta 1957 alkaen, hänestä tuli kahdeksi vuosikymmeneksi kaupungin kirjasto-lukuhuoneen johtaja. Turgenev. RSFSR:n korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 14. kesäkuuta 1971 antamalla asetuksella hänen teokselleen myönnettiin RSFSR:n kunniatyöntekijän arvonimi .