Quaglio, Lorenzo

Lorenzo Quaglio
Saksan kieli  Lorenzo Quaglio
Syntymäaika 19. joulukuuta 1793( 1793-12-19 )
Syntymäpaikka München , Baijerin vaalikunta
Kuolinpäivämäärä 15. maaliskuuta 1869 (75-vuotiaana)( 1869-03-15 )
Kuoleman paikka München , Baijerin kuningaskunta
Kansalaisuus
Genre taiteilija , taidemaalari , näyttämösuunnittelija , graafikko , litografi
Opinnot
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Lorenzo Quaglio , nimeltään Nuorempi ( 19. joulukuuta 1793 , München  - 15. maaliskuuta 1869 , ibid) - saksalainen genremaalari , maisemamaalari , graafikko , litografi .

Elämäkerta

Italialaisen taiteilijan Quaglion perheen edustaja , joka muutti Comskoe-järveltä Saksaan 1600-luvulla [1] .

Lorenzo Quaglio varttui taiteilijan ja arkkitehdin Giuseppe Quaglion suuressa perheessä (yhteensä 11 lasta) . Hänen veljiensä joukossa ovat Simon , arkkitehtonisten näkemysten maalari, lavastussuunnittelija, Münchenin kuninkaallisten teatterien sisustaja, graafikko, maisemamaalari, litografi ja Domenico Quaglio , yksi romantiikan aikakauden tunnetuimmista saksalaisista arkkitehdeistä , teatteritaiteilija, litografi ja kaivertaja .

Hän opiskeli isänsä Giuseppe Quaglion ja veljensä Angelo Quaglion johdolla. Sitten hän jatkoi opintojaan Münchenin taideakatemiassa . Vuoteen 1812 asti hän toimi sisustajana baijerilaisen valitsijakunnan hovissa ja Münchenin kansallisteatterissa . Matkusti usein Baijerin ja Tirolin Alpeilla .

Hän kuvasi pääasiassa maaseutuelämän kohtauksia ja maalasi kivelle monia kopioita Dresdenin gallerian maalauksista sen julkaisua varten Gonfstaenglin toimesta.

Lorenzo Quaglio tuli tunnetuksi Ylä-Baijerin talonpoikien kuvauksistaan .

Vuonna 1812 hän julkaisi ensimmäisen litografiansa luontonäkymistä. Vuonna 1820 hän alkoi tutkia baijerilaista kansanpukua. Vuoden 1834 jälkeen hän työskenteli Hohenschwangaun linnassa "Jotutsenritarin salin" koristeluun.

Hän kuoli Münchenissä ja on haudattu eteläiselle hautausmaalle.

Muistiinpanot

  1. Quallo // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.

Linkit