kenwal | |
---|---|
Englanti Cenwalh | |
Wessexin kuningas | |
643-645 _ _ | |
Edeltäjä | Kinegils |
Seuraaja | Penda |
Wessexin kuningas | |
648-672 _ _ | |
Yhdessä | Sexburg |
Edeltäjä | Penda |
Seuraaja | Sexburga tai Kenfus |
Syntymä | 7. vuosisadalla |
Kuolema | 672 |
Hautauspaikka | Winchesterin katedraali , Winchester (Englanti) |
Suku | Wessex-dynastia |
Isä | Kinegils |
puoliso |
1.: Pendan sisko 2.: Sexburga |
Kenwal ( eng. Cenwalh ; kuoli vuonna 672 [1] [2] [3] ) - Wessexin kuningas 643 - 645 ja 648 - 672 .
Toisin kuin isä Cynegils , Kenval oli aluksi pakana. Kun hänestä tuli kuningas, hän ajoi ulos entisen vaimonsa ja otti toisen. Vuonna 645 Penda of Mercia , hylätyn vaimon veli, lähti sotaan Wessexiä vastaan ja valtasi sen. Kenwal lähti maanpakoon Annan , East Anglesin kuninkaan, kanssa. Siellä hän tutustui paremmin kristilliseen oppiin ja hänet kastettiin pian. Palattuaan Wessexin valtaistuimelle Kenwal antoi Frank Agilbertin saarnata . Pian kuningas kuitenkin kyllästyi tähän saarnaajaan, joka puhui vieraalla kielellä, ja hän kutsui Saxon Vinyn jakaen Wessexin kahteen hiippakuntaan . Vini perusti hiippakunnan Winchesteriin , jonne rakennettiin Pyhän Pietarin kirkko. Loukkaantunut Agilbert lähti Galliaan, ja pian Kenval karkotti Vinin, joka osti tuolin Lontoosta Mercian kuninkaalta Wulfhereltä . Sen jälkeen Kenval alkoi pyytää Agilbertiä palaamaan, mutta hän suostui lähettämään vain veljenpoikansa Leuterin, joka pysyi länsisaksien piispana kuolemaansa asti.
Palattuaan valtaistuimelle Kenval aloitti hyökkäyksen länteen, missä kelttiläinen Dumnonia - valtakunta oli vielä olemassa . Vuonna 658 hän voitti britit niin kutsutussa Peonnumin taistelussa (oletettavasti nykyaikaisen Penselwoodin kylän alueella lähellä Wincantonia ). Tämä voitto avasi tien Somersetin , Gloucestershiren ja Dorsetin myöhemmälle valloittamiselle .
Vuonna 661 naapuri Mercia aktivoitui uudelleen . Kuningas Wulfhere tuhosi Eskesdunin (nykyinen Ashdown Berkshire Downissa ) ja saavutti aivan Wessexin eteläpuolella valloittaen Wightin saaren , jonka hän antoi kummipojalleen Ethelwalchille [4] .
Palattuaan Itä-Englannin maanpaosta Kenwalia alettiin kutsua asiakirjoissa "Länsisaksien kuninkaaksi", kun taas aiemmin häntä ja hänen edeltäjiään kutsuttiin "Gewisseyn kuninkaiksi".
![]() | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
Sukututkimus ja nekropolis |
Kenwal (Wessexin kuningas) - Esivanhemmat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Wessexin kuninkaat | |
---|---|