Fritz Klimsch | |
---|---|
Saksan kieli Fritz Klimsch | |
Syntymäaika | 10. helmikuuta 1870 [1] [2] [3] […] |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 30. maaliskuuta 1960 [4] [2] [5] […] (90-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Opinnot | |
Palkinnot | Goethe-mitali taiteesta ja tieteestä ( 1940 ) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Fritz Klimsch ( saksaksi Fritz Klimsch ; 10. helmikuuta 1870 Frankfurt am Main - 13. helmikuuta 1960 Freiburg ) oli saksalainen kuvanveistäjä.
Klimsch opiskeli Berliinin Kuninkaallisessa Kuvataideakatemiassa ja Fritz Schaperin johdolla . Vuonna 1898 hän perusti yhdessä Walter Leistikowin ja Max Liebermannin kanssa Berlin Secessionin . Vuodesta 1912 Klimt oli Preussin taideakatemian jäsen ja vuodesta 1916 - sen senaattori. Vuodesta 1921 eläkkeelle jäämiseensä vuonna 1935 Klimsch oli professori United Public Schoolsissa Berliinissä.
Klimsch sai tunnustusta kansallissosialismin aikakaudella Saksassa. Uuden Münchenin taidetalon näyttelyssä oli esillä 21 hänen teostaan. Klimsch tuli tunnetuksi veistoksista Erich Ludendorffin , Wilhelm Frickin ja Adolf Hitlerin , mutta myös Marianne Hoppen rintakuvasta . Joseph Goebbels kutsui päiväkirjassaan Klimschiä "kypsimmäksi kuvanveistäjiksi, neroksi tavassa, jolla hän käsittelee marmoria " . Vuonna 1944 Hitler sisällytti Klimschin 12 lahjakkaimman taiteilijan erityisluetteloonsa.
Vähän ennen kuolemaansa vuonna 1960 Klimschille myönnettiin Saksan liittotasavallan ansioritarikunta .
Klimschin varhaiset työt olivat jugendstil -tyylisiä , myöhemmin Klimsch kääntyi enemmän klassisten muotojen puoleen ja saavutti mainetta veistoksellisilla naisalaston muotokuvilla. Tämä klassisiin muotoihin sitoutuminen herätti myöhemmin kansallissosialistien huomion ja varmisti Klimschin taiteellisen uran huipun 1930 -luvun lopulla .
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|