| Taras Shevchenko | |
| Kasakka bandura pelaaja . lokakuuta 1843 | |
| ukrainalainen Kozak bandura pelaaja | |
| Paperi , seepia . 23×18 cm | |
| Kansallinen Taras Shevchenko -museo , Kiova | |
| ( lasku f-199 ) |
"Cosack-bandura player" ( ukraina: Kozak-bandura player ) on Taras Shevchenkon kadonnut piirustus , joka syntyi alustavasti vuonna 1843 taiteilijan ensimmäisen Ukrainan-matkan aikana. Piirustus tuhoutui todennäköisesti tulipalossa Kapnistin kartanolla vuonna 1919. Teos tunnetaan kahden säilyneen valokopion ansiosta. Yksi taiteilijan suurimmista seepiapiirustuksista . Kuvan keskellä on sokea bandura-pelaaja kasakkasiirtolaisen kanssa . Muusion lähellä on hänen opas, ja aidan takaa näkyy nuori tyttö, joka kuuntelee laulua. Piirustuksen juoni liittyy runoon "Orja" ("Sokea") , ja tyylillisesti - kansanmaalauksilla, jotka kuvaavat kasakkamaita . Kobzarin hahmot ja piirustuksen opas oli kuvattu vuoden 2005 näytteen 100 grivnian setelin kääntöpuolella .
Taras Shevchenko kuvasi kobza- ja bandura-soittajia piirustuksissaan koko uransa ajan. Ensimmäinen tunnettu piirros tästä aiheesta - "Kasakkajuhla" luotiin vuonna 1838 Pietarissa . Ensimmäisellä matkallaan Ukrainaan (1843) Shevchenko loi eniten tällaisia piirustuksia. Maanpaon aikana ja elämänsä viimeisinä vuosina taiteilija kääntyi harvoin kobza- ja bandura-soittajien kuvaan [1] .
Seepia - merinilviäisistä valmistettu harmaanruskea maali, Taras Shevchenko aloitti maalaamisen ollessaan Venäjän valtakunnan pääkaupungissa . Yksi taiteilijan ensimmäisistä seepiapiirustuksista on Apostoli Pietarin vapautuminen vankilasta (1836). Toisesta piirroksesta "Kerjäläispoika ruokkimassa koiraa leivällä" Taras Shevchenko sai toisen asteen hopeamitalin Keisarillisesta taideakatemiasta . Taiteilija maalasi seepiaa läpi elämänsä ja käytti sitä aikalaistensa kuvitukseen, maisemiin ja muotokuviin [2] .
Piirustus syntyi alustavasti lokakuussa 1843, Taras Shevchenkon ensimmäisen Ukrainan -matkan aikana . Luomispaikka on Iskivtsin kylä Poltavan alueella . Piirustuksen ensimmäinen omistaja oli Mirgorodin piirikunnan aateliston marsalkka Aleksei Kapnist , hänen kuolemansa jälkeen piirustus jäi Kapnistien suvulle [3] .
Se oli esillä "Ukrainan antiikkiesineiden ensimmäisessä näyttelyssä", joka pidettiin Lebedinskyn neuvoston talossa vuonna 1918. Näyttelyluettelon laatija, taidekriitikko Stefan Taranushenko kuvaili näyttelyä seuraavasti: "Kobzar oppaan kanssa. T. G. Shevchenkon käsinkirjoitettu piirros, merkitty vuonna 1843 (kreivitär V. V. Kapnistovan kokoelma)” [4] . Piirustuksen myöhempää kohtaloa ei tiedetä, sen oletetaan palautuneen omistajalleen ja se paloi seuraavana vuonna Mihailovkan kylässä Kapnistovin kartanon tulipalossa [5] [6] .
Kuvan vasemmassa alakulmassa on teksti "1843. T. Shevchenko” [7] . Piirustuksen takapuolella oli useita luonnoksia, jotka tunnettiin alustavasti nimellä "Mehiläistarhalla ja muut luonnokset", jotka säilyivät valokopion ansiosta. Arkin keskellä on luonnos maalaukselle " Mehiläishoidossa ", fragmentti tästä luonnoksesta on oikeassa reunassa. Muilla reunoilla on luonnoksia etsaukselle "Judicial Rada", piirrokselle "Cosack Bandura Player", maalaukselle "Talonpoikaperhe" ja kuva ihmishahmosta [8] .
Piirustus mainittiin kirjallisuudessa ensimmäisen kerran nimellä "Kobzar oppaan kanssa" (1918) [4] , ensimmäistä kertaa valokuvan museoversion jäljennös julkaistiin vuonna 1936 " Literaturnaya gazetassa " otsikolla "Nuori Kobzar oppaan kanssa" [5] . Myös tällaisia otsikoita käytettiin kirjallisuudessa: "Auto-illustration for the Slave", "Auto-illustration" [7] . Taras Shevchenkon täydellisten teosten seitsemännessä kymmenessä osassa piirustus sisältyi otsikkoon "Sokea" ("Orja") sekä runoilijan samanniminen runo , joka on luotu kaksi vuotta piirustuksen jälkeen [9] . Tutkija Volodymyr Yatsyuk huomautti nimen keinotekoisuudesta ja ehdotti sen korvaamista sanalla "Cosack Bandurist". Uudessa, 12-osaisessa, täydellisessä Shevchenkon teosten kokoelmassa piirustus sai Yatsyukin ehdottaman nimen [7] [10] .
Alkuperäisestä piirroksesta on säilynyt kaksi valokuvaa. Yhden kopioista teki Lebedinsky-museon työntekijä piirustuksen näyttelyn aikana "Ukrainan antiikkiesineiden ensimmäisellä näyttelyllä". Valokuvaa säilytettiin laitoksessa vuoteen 1933 asti, kunnes Kirjallisuuden tutkimuksen instituutti osti sen. T. G. Shevchenko . Kopio lahjoitettiin Taras Shevchenko -maalausten gallerialle Harkovassa. Vuodesta 1948 lähtien sitä on säilytetty kansallisessa Taras Shevchenko -museossa , inventaarionumero f-199, tyydyttävässä kunnossa [5] . Valokuva on liimattu paspartoutiin , jonka etupuolella on musteella merkintä "nro 1", takana lyijykynällä: "T. G. Shevchenko. Nuori banduristi. Kuvitus runolle "Orja" (etupuoli). Seepia 1843 230 x 180. Poltettu Kapnistin kartanossa. Mihailovka Lebedin. kaupunginosa. Tuntematon versio T. Shevchenkon piirroksesta "Kobzar". Hän kuoli Kapnistin talossa Mikhailovkan kylässä. [7] Toinen valokuva säilytettiin Shevchenko Volodymyr Yatsyukin yksityisessä kokoelmassa . Omistajan mukaan tämäkin kuva on otettu Lebedinon näyttelyn aikana [6] .
Kuvissa on pieniä eroja, museokopio on hieman irti reunoista. Myös Yatsyuk-kokoelman valokuvassa alkuperäisen vasempaan reunaan on kiinnitetty viivain, jonka avulla voit määrittää alkuperäisen koon. Alkuperäisen piirustuksen koko on 23 × 18 cm , se tunnetaan museon valokopion passpartoutin merkinnän ja Yatsyuk-kokoelman valokuvan mittojen ansiosta. Se oli yksi Shevchenkon suurimmista seepiapiirroksista. Museokuvassa leikatun aineiston koko on alkuperäisen mitoiksi muutettuna puoli senttimetriä. Kymmenen osan täydessä teoskokoelmassa ei virheellisesti ilmoitettu piirustuksen kokoa, vaan valokuvan kokoa - 14 × 11,1 cm . Samankokoiset kopiot tehtiin seepianvärisinä, ja ne olivat esillä Taras Shevchenkon kansallismuseossa. Uudessa, kaksitoistaosaisessa, täydellisessä teoskokoelmassa on ilmoitettu hahmon oikea koko [11] .
Omistaja julkaisi ensimmäisen kerran Yatsyukin kokoelman valokuvan leikkaamattoman version vuosikirjassa "Vidkrity arkhiv" vuodelta 2004 [12] [13] .
Kuvan keskeisenä hahmona on täyspitkä hahmo sokeasta kasakka-bandurasoittajasta, joka on kuvattu "rohkeana ja itsevarmana kansanlaulajana". Kobzar soittaa kobzaa aidan lähellä, hänen oikealla puolellaan seisoo opas - bryliin pukeutunut poika, joka nojaa kepille. Surullinen tyttö kurkistaa ulos aidan takaa, seisoo lähellä pylvästä ja kuuntelee kobzaria ajatuksiinsa uppoutuneena. Taustalla mies kepillä kävelee kadulla takaapäin. Taidekriitikko Irina Verikovskaja huomautti, että ihmisten hahmojen, aidan rakennusten rakenteiden ja sen takana olevan puun mustavalkoisen mallinnuksen ansiosta Taras Shevchenko onnistui rikastuttamaan yksiväristä seepiaansa. Sävyn kontrastin ansiosta "taiteilija välitti laulun surullisen melodian, joka täytti piirustuksen taiteellisen tilan" [5] [13] .
Aleksey Novitsky , joka käytti vain Lebedinsky-näyttelyn luetteloa, jossa ei ollut kuvituksia, katsoi tämän piirustuksen virheellisesti Taras Shevchenkon teoksiin. Hänen mielestään luettelossa viitattiin Vasily Sternbergin etsaukseen "Kobzar oppaan kanssa", joka oli " Kobzar " -elokuvan ensimmäisen painoksen etukappale [14] [7] .
Koska piirustuksen juoni oli samankaltainen runon "Orja" kanssa, sitä pidettiin autokuvana, kunnes tutkija Lyubov Vnuchkova totesi, että piirustus tehtiin kolme vuotta ennen runon luomista, joten sitä ei voitu automaattinen kuva [15] . Taidekriitikko Sergei Raevski piti piirustusta eräänlaisena luovana luonnoksena runolle, jossa "orjan runolliset kuvat kiteytyivät". Myös tutkija piti tätä piirustusta sekä maalausta "Katerina" hyvänä esimerkkinä siitä, että on mahdotonta erottaa taiteilija Shevchenkoa ja runoilija Shevchenkoa. Sergei Raevski yhdisti kuvassa kuvatun juonen runon kohtaukseen, jossa Yarina arvaa sulhasensa Stepanin sokeassa kobzarissa [5] :
Joten kadulla, tynin alla
Kobzar ei ollut vielä vanha
Ja lauloi vankeudesta.
Yarina kuunteli tyn ... [16] [K 1]
Sergei Raevski piti inspiraation lähteenä yhtä kansan duumaa , jossa on usein tarina Turkin vankeudesta paluusta [5] .
Vladimir Yatsyuk totesi, että tämä on Shevchenkon ainoa piirros, jossa taiteilija kuvasi bandura-soittajaa, jolla oli kasakka istuva . Kuvassa näkyy myös Shevchenkon hyvin tuntemien kasakkamamai -maalausten vaikutus. Joten hän kuvasi tällaisen kuvan osana Bogdan Khmelnitskyn sisääntuloaulan sisustusta piirroksessa " Lahjat Chygrinissä 1649 ". Taiteilija käytti teoksiaan luodessaan toistuvasti kansanmaalausten figuratiivista rakennetta ja sommittelumallia. Tällaisia kansanmaalauksia ovat "Katerina" ja sarja piirustuksia "Vertaus tuhlaajapojasta" [10] .
Vladimir Yatsyuk hahmotteli ”kasakka-banduristissa” sellaisia kansanmaalaukselle tyypillisiä piirteitä: ”sävellyksen keskeisyys, pää- ja kommenttihahmot, lähes aina pakollinen puun kruunu taustalla, onhan hahmo itse. .” Kuitenkin Shevchenkon piirustuksessa päähenkilö on kuvattu inspiroituneena ja dramaattisena ja kasakka Mamai symbolisesti optimistisena [11] .
Taras Shevchenkonlta on useita muita samankaltaisia graafisia teoksia, jotka kaikki ovat vuodelta 1843. Taras Shevchenkon kansallismuseossa on toinen versio kuvasta , jonka koko on 14,5 × 10,5 cm , jossa bandura-pelaaja on kuvattu brylassa [17] . Ilja Zilbersteinin yksityisessä kokoelmassa säilytettiin luonnos samanlaisen juonen piirroksesta, joka siirrettiin myöhemmin Puškinin valtion kuvataidemuseon yksityiskokoelmien museoon Moskovaan. Se tehtiin omakuvan taakse, jonka Taras Shevchenko esitteli prinsessa Varvara Repninalle [18] . Myös kolme luonnosta tästä aiheesta tunnetaan, yksi näistä luonnoksista tunnetaan vain valokopiosta, koska se oli alkuperäisen piirustuksen "Cosack-bandurist" takana ja kuoli sen mukana tulipalossa [8] . Shevchenko-sanakirjassa korostettiin , että luonnos ja luonnokset eroavat merkittävästi toisistaan ja piirustuksista hahmojen tulkinnassa ja taiteellisessa ratkaisussa [19] .
Tästä piirroksesta on siirretty seteliin vuoden 2005 näytteen 100 grivnan setelin kääntöpuolella olevat kobzarin ja pojan hahmot . Historioitsija Andrey Starodub , analysoidessaan setelin kuvaa, kutsui sokean kobzarin hahmoja opaspojan kanssa "bonukseksi" setelin etupuolella olevan maalauksen "Katerina" Hän veti rinnakkaisuuden hahmojen ja runon "Katerina" loppuun , joka kertoi sokean kobzarin sankarittaren pojasta, josta tuli opas [20] .
Bandura-soitin , piirustus
Kobzar oppaan kanssa , luonnos
Mehiläistarhassa. Kobzar oppaan kanssa. Kaivolla ääriviivat
Talonpoika perhe. Kobzar oppaan kanssa , luonnoksia
Mehiläistarhassa luonnokset, jotka olivat alkuperäisen piirustuksen takana