Coyla (Wittichenau)

Maaseudun asutus
Koyla
Kulovts
Keula
Kulowc
51°23′26″ s. sh. 14°14′36 tuumaa e.
Maa  Saksa
Maapallo Saksin vapaa osavaltio
Alue Bautzen (piiri)
Kaupunki Wittychenau
Historia ja maantiede
Ensimmäinen maininta 1286
Neliö
  • 2,82 km²
Keskikorkeus 123 m
Aikavyöhyke UTC+1:00 , kesä UTC+2:00
Väestö
Väestö 206 henkilöä ( 2016 )
Kansallisuudet lusatsialaiset , saksalaiset
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi +49 35725
Postinumero 02997
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Koila tai Kulovts ( saksa:  Keula ; v.-lugs. Kulowc  ( inf. ) ) on maaseutualue Wittichenaun kaupunkialueena , Bautzenin piirikunnassa , Sachsenissa , Saksassa .

Maantiede

Se rajoittuu suoraan etelässä Wittichenaun kaupunkiin. Se sijaitsee Schwarze-Elster- joen (serbialainen lusatiankielinen nimi - Czorny-Galshtrov) rannalla, joka on luonnollinen raja Wittichenaun kanssa. Kylästä itään virtaa Woodran kanava, joka rakennettiin vuonna 1937 keisarillisen työvoiman johdolla suojaamaan Wittychenauta tulvilta. Kylän länsipuolella on Dubringer Mohrin biosfäärialue .

 Kylän läpi kulkee pohjoisesta etelään S95-moottoritie ( Dörgenhausen -Wittichenau), joka yhdistää kylän pohjoisessa olevaan K9207-moottoritielle ( Shpola  -Kulovc).

Naapuriasutus: pohjoisessa - Dörgenhausenin kylä (saksalaiset, Hoyerswerdan kaupungin rajoissa ), koillisessa - Shpolan kylä (Spala, Wittichenaun kaupungin rajoissa), idässä - Maukendorfin kylä ( Muchov, Wittichenaun kaupungin rajoissa, etelässä - Brishkon kylä ( Brezki, Wittichenaun kaupungin rajoissa), etelässä - Wittichenaun kaupunki, luoteessa - Neudorf-kylä . Klösterlich (Nova Ves, Wittichenaun kaupungin rajoissa) [1] .

Historia

Kylässä on muinainen slaavilainen pyöreä muoto asuinrakennusten rakentamisesta, jonka keskustassa on aukio, jossa on yksi sisäänkäynti ( V.-Lud. kulowc  - rundling ).

Mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1286 nimellä "Chula sita juxta Witegenhaw" . Keskiajalla kylä kuului Mariensternin luostarille . Ensimmäisen Sleesian sodan jälkeen kylästä tuli osa Preussin kuningaskuntaa vuonna 1742 . 8. huhtikuuta 1945 asti se sijaitsi Liegnitzin hallintoalueella . Heinäkuussa 1952 hänet liitettiin Hoyerswerdan yhteisöön Cottbusin alueella. 1. tammikuuta 1978 se tuli Wittichenaun kaupungin rajoihin erillisenä kaupunkialueena. Vuodesta 1996 vuoteen 2008 se sijaitsi Kamenzin alueella, vuonna 2008 se siirrettiin Bautzenin alueelle [2] .

Vuonna 1613 kylään rakennettiin katolinen kappeli, joka purettiin vuonna 1872 ja sen tilalle rakennettiin moderni kappeli. Vuonna 1936, kolmannen valtakunnan saksalaistumisen aikana, se nimettiin uudelleen Runddorfiksi. Entinen nimi palautettiin vuonna 1947.

Tällä hetkellä kylä on osa kulttuuris-alueellista autonomiaa " Lusatian Settlement Region ", jonka alueella on voimassa Saksin ja Brandenburgin maiden lainsäädäntösäädökset, jotka edistävät lusatian kielten säilymistä ja lusatilaisten kulttuuri [3] [4] .

Historialliset saksalaiset nimet [2]

Väestö

Virallinen kieli paikkakunnalla on saksan lisäksi myös ylälusatia .

Arnosht Mukan tilastotyön Dodawki k statisticy a etnografiji łužickich Serbow mukaan kylässä asui vuonna 1884 203 asukasta (joista 202 lusatilaista (99 %)) [5] .

Lusatsialainen väestötieteilijä Arnost Chernik esseessään "Die Entwicklung der sorbischen Bevölkerung" osoittaa, että vuonna 1956 kylän kokonaisväestö oli 269, ja serbollusatsialainen väkiluku oli 62,5 % (josta 102 aikuista oli aktiivisia ylä-lusatian kielellä). , 9 aikuista oli passiivisia; 57 alaikäistä puhui sujuvasti kieltä) [6] .

Väestö vuosien mukaan
(Lähde: Keula/ Kulowc , Digitales Historisches Ortsverzeichnis von Sachsen )
18251871188519051925193919461950196420112016
108191194162195218272283236205206

Väestötiedot

Väestö- ja tilastotiedot 9.5.2011 [7] Koyla Yhteensä Wittichenaussa
väestö 205 5879
Keskimääräinen ikä 43.5 42.7
Alle 18-vuotiaiden prosenttiosuus iän nimittäjään 18-65 vuotta 31 27
Ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden prosenttiosuus iän nimittäjään 18–65 vuotta kolmekymmentä 29
Ihmisten prosenttiosuus kotitaloutta kohden 2.7 2.5

Muistiinpanot

  1. ↑ Jenička serbska karta w syći . Haettu 19. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2019.
  2. ↑ 1 2 Keula/ Kulowc Arkistoitu 19. elokuuta 2021 Wayback Machinessa , Digitales Historisches Ortsverzeichnis von Sachsen
  3. ↑ Gesetz zur Ausgestaltung der Rechte der Sorben (Wenden) im Land Brandenburg (Sorben (Wenden)-Gesetz - SWG) Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa 7. heinäkuuta 1994
  4. ↑ Gesetz über die Rechte der Sorben im Freistaat Sachsen (Sächsisches Sorbengesetz - SächsSorbG) Arkistoitu 13. maaliskuuta 2019 Wayback Machinelle 31. maaliskuuta 1999
  5. ↑ Ernst Tschernik: Die Entwicklung der sorbischen Bevölkerung. Akademie-Verlag, Berliini 1954, str. 52
  6. ↑ Ludwig Elle: Sprachenpolitik in der Lausitz. Ludowe nakładnistwo Domowina, Budyšin 1995
  7. ↑ Statistisches Landesamt des Freistaates Sachsen Arkistoitu 22. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa  (saksa)

Linkit