Olemme sen puolesta | |
Kela | |
---|---|
est. Kohila mois | |
Kohilan kartanon päärakennus 2020 | |
59°10′26″ s. sh. 24°45′01″ tuumaa e. | |
Maa | Viro |
Kylä | Kohila |
rakennuksen tyyppi | kartano |
Arkkitehtoninen tyyli | klassismi |
Ensimmäinen maininta | 1438 |
Tila | kulttuurimuistomerkki |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Koil ( saksaksi Koil ) , myös Kohilan kartano ( est. Kohila mõis ) on ritarikartano Pohjois - Virossa Kohilan kylässä . Se kuului historiallisen hallinnollisen jaon mukaan Harjumaan Hagerin pitäjään ; tällä hetkellä Raplan läänin Kohilan pitäjän alueella [1] .
Kohilan kartano mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1438 [1] . 1500-1700 -luvuilla kartano kuului von Wrangel -aateliskoille , vuosina 1771-1906 von Brevernam . Myöhemmin kartano kuului paperitehtaalle.
Venäjän valtakunnan (1846-1863) sotilastopografisissa kartoissa , joihin Viron maakunta sisältyi , kartano on merkitty nimellä mz. Kela [2] .
Keilajoen vasemmalla rannalla sijaitseva kartanon päärakennus (mestarikartano) on rakennettu klassismin tyyliin . Ennen vuoden 1905 tapahtumien aikana sattunutta tulipaloa kartanossa oli kolmion muotoinen päätykolmio neljällä pylväällä. Kun rakennus kunnostettiin, se korvattiin parvekkeella . Vuodesta 1906 lähtien rakennus on kuulunut Kohilan Paperitehdas Osakeyhtiölle ( AS Kohila paberivabrik ) ja siellä on toiminut tehtaan toimisto. Myöhemmin rakennuksessa toimi koulu [3] .
Viron valtion rekisteriin kuuluu 6 kartanon kohdetta: päärakennus, isännöitsijän talo, palvelijan talo, navetta-kuivuri (tällä hetkellä siellä on kirjasto), vaunutalli ja seppä [4] . Valtion suojeluksessa on myös Keilajoen vesimylly, jonka kartanon omistajat rakensivat vuonna 1875 (tällä hetkellä siellä toimii baari ).
Kartanon päärakennus on yksityisomistuksessa, vuodesta 2013 lähtien siinä on toiminut koulu [5] ja urheiluseura Aitado [6] .
Päärakennuksen takajulkisivu
kuivaus navetta
Forge
Vakaa vaunu
Vesimylly