Yleissopimus miesten ja naisten samasta korvaamisesta samanarvoisesta työstä – Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus nro 100 vuodelta 1951. Tuli voimaan vuonna 1953.
Yleissopimuksessa määrätään sopimusvaltioille velvollisuudesta edistää ja varmistaa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltaminen samanarvoisesta työstä kaikkiin työntekijöihin hyväksymällä asianmukaista kansallista lainsäädäntöä , perustamalla tai tunnustamalla lailla palkkojen määrittämisjärjestelmän ja työehtosopimukset työnantajien ja työntekijöiden välillä sekä näiden toimenpiteiden käyttäminen eri yhdistelmissä (yleissopimuksen 2 artikla).
Yleissopimuksessa määrätään myös toimenpiteiden toteuttamisesta erilaisten työtehtävien objektiiviseksi arvioimiseksi suoritetun työn perusteella ja jotka on määrätty viranomaisten päätöksellä tai työehtosopimuksilla (yleissopimuksen 3 artikla), sekä viranomaisten yhteistyöstä. osallistuvat valtiot asianomaisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi (yleissopimuksen 4 artikla).