Korean tasavallan perustuslakituomioistuin | |
---|---|
헌법재판소 | |
Näytä | perustuslakituomioistuin |
Toimivalta | Korean tasavalta |
Perustamispäivämäärä | 1988 |
Yhdiste | tuomarit nimittää presidentti (kolme tuomaria nimittää korkeimman oikeuden puheenjohtaja, kolme tuomaria valitsee kansankokous, loput kolmesta presidentti päättää itsenäisesti) |
Oikeutettu | Korean tasavallan perustuslaki |
Elinikä | 6 vuotta |
Jäsenet | 9 |
Hallinto | |
Puheenjohtaja | Kim Yu-soo |
astui virkaan | 1. helmikuuta 2017 |
Kokoussali | |
Perustuslakituomioistuimen rakennus Soulissa | |
Sijainti | Soul |
Koordinaatit | 37°34′41″ s. sh. 126°59′05″ itäistä pituutta e. |
Verkkosivusto | |
www.ccourt.go.kr (korea) |
Korean tasavallan perustuslakituomioistuin ( kor. 헌법재판소 ) on Korean tasavallan (Etelä-Korea) perustuslaillista valvontaa valvova elin, joka perustettiin vuonna 1988 Kazakstanin tasavallan perustuslain yhdeksännellä muutoksella .
Tuomioistuin perustettiin demokraattisten muutosten aikana Etelä-Koreassa Chun Doo-hwanin autoritaarisen hallinnon kaatumisen jälkeen , kun niin kutsuttu kuudes tasavalta syntyi . Muodollisesti perustuslaillinen valvontajärjestelmä oli maassa olemassa aiemmin, mutta se oli puhtaasti koristeellinen. Uusi perustuslakituomioistuin sai nopeasti yleisön luottamuksen. Mielipidemittaukset osoittavat, että hän nauttii eniten luottamusta valtion elimissä.
Tuomioistuimessa on 9 tuomaria ja se vaihtuu kuuden vuoden välein. Korean perustuslakituomioistuimen nykyinen presidentti on tohtori Lee Kang-kook.
Vireillä olevien asioiden määrä on kasvanut vuosittain 425 tapauksesta vuonna 1989 (vuosi tuomioistuimen muodostamisen jälkeen) 1 720 tapaukseen vuonna 2010. Viimeisten 20 vuoden aikana 21 000 jätetystä asiasta tuomioistuin on käsitellyt noin 20 000, minkä seurauksena riidanalaiset lait todettiin perustuslain vastaisiksi 650 tapauksessa. Tuomioistuin totesi viranomaisten toiminnan perustuslain vastaiseksi noin 350 tapauksessa.
Koreassa on kahdenlaisia perustuslakioikeudellisia kanteita : kanne, jonka ovat nostaneet kansalaiset, joiden perustuslaillisia oikeuksia loukataan vallan käyttämisessä tai toteuttamatta jättämisessä (perustuslakituomioistuimesta annetun lain 68 artiklan 1 jakso); ja toinen, jonka on suoraan jättänyt perustuslain valvontaa pyytävä kansalainen, jonka yleisen lainkäyttövallan tuomioistuin on evännyt häneltä (68 artiklan 2 jakso). Toinen väitetyyppi on ainutlaatuinen Korean järjestelmälle [1] . Tällä toisen tyyppisellä perustuslaillisella toiminnalla on yksi suuri etu: kansalaiset voivat saada nopean korvauksen kansalaisoikeuksien loukkauksista, koska perustuslakituomioistuin ei nostaisi perustuslakivaatimuksen korkeimman oikeuden päätöksestä vaan harkitsee lain perustuslainmukaisuutta silloin, kun asiaa koskeva asia on edelleen vireillä alemmassa oikeudessa; ja kun päätös on tehty, yleisen toimivaltainen tuomioistuin ratkaisee asian sen mukaisesti. Tällaisten perustuslaillisten kanteiden määrä on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, ja niiden osuus on 40 prosenttia kaikista perustuslaillisista kanteista. Toisen tyyppisissä perustuslaillisissa kanteissa tuomioistuin julistaa riidanalaiset lait perustuslain vastaisiksi noin 7,3 prosentissa tapauksista, mikä on paljon enemmän kuin ensimmäisen tyyppisissä kanteissa (3,5 %).
Tuomioistuimella on tutkimuslaitos, joka tutkii kansainvälistä kokemusta.