Vääntö (muodonmuutos)

Vääntö on yksi kehon muodonmuutostyypeistä . Se tapahtuu, kun kehoon kohdistetaan kuormitus sen poikittaistasossa vastakkaisten voimien parin muodossa, joiden vaikutuspisteet ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan. Tässä tapauksessa nämä voimat muodostavat kappaleen poikkileikkauksissa ainoan sisäisen voimatekijän - vääntömomentin . Esimerkkejä vääntövoimasta: veto-puristusjouset, akselit.

Vääntömuodonmuutoksen aikana kappaleen kunkin pisteen siirtymä on kohtisuorassa sen etäisyyteen nähden kohdistettujen voimien akselista ja verrannollinen tähän etäisyyteen.

Lieriömäisen tangon kiertymiskulma kimmoisten muodonmuutosten rajoissa momentin T vaikutuksesta voidaan määrittää Hooken lain yhtälöstä vääntötapauksessa

missä:

 on geometrinen napahitausmomentti ;  - tangon pituus; G  on leikkausmoduuli .

Kierroskulman φ suhdetta pituuteen kutsutaan suhteelliseksi kiertokulmaksi

Vääntömuodonmuutos on leikkausmuodonmuutoksen erikoistapaus .

Vääntöjännitykset

Pyörivää sauvaa, joka ei toimi vääntövoimassa, kutsutaan akseliksi . Kierrettävänä elastisena elementtinä käytettyä tankoa kutsutaan vääntötankoksi . Vääntöolosuhteissa syntyvät leikkausjännitykset määritetään kaavalla:

,

missä r  on etäisyys vääntöakselista.

On selvää, että leikkausjännitykset saavuttavat suurimman arvonsa akselin pinnalla maksimivääntömomentilla ja -momentilla , ts.

,

missä W p  on polaarinen vastuksen momentti .

Tämä mahdollistaa vääntölujuuden ehdon kirjoittamisen seuraavassa muodossa:

.

Tätä ehtoa käyttämällä on mahdollista joko tunnetuilla voimatekijöillä, jotka muodostavat vääntömomentin T, löytää napavastusmomentti ja sitten muodosta riippuen löytää poikkileikkauksen mitat tai päinvastoin - tietäen osan mitat, voit laskea osassa sallitun suurimman vääntömomentin, mikä puolestaan ​​​​ antaa sinun löytää ulkoisten kuormien sallitut arvot.