Vääntö on yksi kehon muodonmuutostyypeistä . Se tapahtuu, kun kehoon kohdistetaan kuormitus sen poikittaistasossa vastakkaisten voimien parin muodossa, joiden vaikutuspisteet ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan. Tässä tapauksessa nämä voimat muodostavat kappaleen poikkileikkauksissa ainoan sisäisen voimatekijän - vääntömomentin . Esimerkkejä vääntövoimasta: veto-puristusjouset, akselit.
Vääntömuodonmuutoksen aikana kappaleen kunkin pisteen siirtymä on kohtisuorassa sen etäisyyteen nähden kohdistettujen voimien akselista ja verrannollinen tähän etäisyyteen.
Lieriömäisen tangon kiertymiskulma kimmoisten muodonmuutosten rajoissa momentin T vaikutuksesta voidaan määrittää Hooken lain yhtälöstä vääntötapauksessa
missä:
on geometrinen napahitausmomentti ; - tangon pituus; G on leikkausmoduuli .Kierroskulman φ suhdetta pituuteen kutsutaan suhteelliseksi kiertokulmaksi
Vääntömuodonmuutos on leikkausmuodonmuutoksen erikoistapaus .
Pyörivää sauvaa, joka ei toimi vääntövoimassa, kutsutaan akseliksi . Kierrettävänä elastisena elementtinä käytettyä tankoa kutsutaan vääntötankoksi . Vääntöolosuhteissa syntyvät leikkausjännitykset määritetään kaavalla:
,missä r on etäisyys vääntöakselista.
On selvää, että leikkausjännitykset saavuttavat suurimman arvonsa akselin pinnalla maksimivääntömomentilla ja -momentilla , ts.
,missä W p on polaarinen vastuksen momentti .
Tämä mahdollistaa vääntölujuuden ehdon kirjoittamisen seuraavassa muodossa:
.Tätä ehtoa käyttämällä on mahdollista joko tunnetuilla voimatekijöillä, jotka muodostavat vääntömomentin T, löytää napavastusmomentti ja sitten muodosta riippuen löytää poikkileikkauksen mitat tai päinvastoin - tietäen osan mitat, voit laskea osassa sallitun suurimman vääntömomentin, mikä puolestaan antaa sinun löytää ulkoisten kuormien sallitut arvot.