Kubilius, Vytautas
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 9. marraskuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .| Vytautas Kubilius | ||
|---|---|---|
| Vytautas Kubilius | ||
| Syntymäaika | 23. marraskuuta 1926 | |
| Syntymäpaikka | Aukstadvaris (nykyisin Rokiskisen alue ) | |
| Kuolinpäivämäärä | 17. helmikuuta 2004 (77-vuotias) | |
| Kuoleman paikka | Vilna , Liettua | |
| Maa | Liettua , Neuvostoliitto , Liettua | |
| Tieteellinen ala | kirjallisuuskritiikki | |
| Työpaikka | Liettuan kirjallisuuden ja kansanperinteen instituutti | |
| Alma mater | Vilnan yliopisto | |
| Palkinnot ja palkinnot |
|
|
Vytautas Kubilius ( lit. Vytautas Kubilius , 23. marraskuuta 1926 , Aukštadvaris , Rokiskiksen alue - 17. helmikuuta 2004 , Vilna ) - liettualainen kirjallisuuskriitikko , kirjallisuuskriitikko ; Andrius Kubilius isä .
Elämäkerta
Vuonna 1952 hän valmistui Vilnan yliopistosta liettuan kielen ja kirjallisuuden tutkinnolla. Työskennellyt Liettuan kirjallisuuden ja kansanperinteen instituutissa (vuoteen 2002 ). Liettuan kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1956 . Professori, humanististen tieteiden habilitoitu tohtori. Poliitikkojen isä, Liettuan tasavallan Seimasin jäsen , Isänmaaliitto (Liettuan konservatiivit) -puolueen ( lit. Tėvynės sąjunga (Lietuvos konservatoriai) ) puheenjohtaja Andrius Kubilius .
Osallistui Sąjūdisiin . Vuonna 1991 hänestä tuli yksi kansalaisten peruskirja -liikkeen perustajista; valittiin kansalaisten peruskirjaneuvoston puheenjohtajaksi. Hän opetti Vilnan yliopistossa ja Vytautas Suuren yliopistossa . Hänelle myönnettiin Liettuan suurruhtinas Gediminasin ritarikunnan upseeriristi ( 1998 ).
Hän kuoli vammoihinsa, jotka saivat auton törmäyksen jälkeen jalankulkuradalla.
Tieteellinen toiminta
Kiinnostuksen kohteena oli liettualainen kirjallisuus , jonka ilmiöitä kuitenkin tarkasteltiin maailmankirjallisuuden kontekstissa. Kirjallisuuskritiikin alalla hän pääsääntöisesti noudatti psykologista tulkintaa, joka mahdollisti Neuvostoliiton vulgaarin sosiologisen kirjallisuuden opin mallien käytön minimoimisen. Monien Julius Janonisin ( 1962 ), Salomea Nerisin ( 1968 ), Kazys Borutan , Eva Simonaityten ja muiden liettualaisten kirjailijoiden, pääasiassa runoilijoiden, artikkeleita ja monografioita sekä kirjallisia muotokuvia 1900-luvun liettualaiset runoilijat ( 1980 ) kirjoittanut. ), Liettuan kirjallisuus ja maailmankirjallisuuden prosessi" ( 1983 ), "Romantismin perinne liettualaisen kirjallisuudessa" ( 1993 ) ja muita.
Hän julkaisi kokoelmia artikkeleistaan Uusia tapoja etsimässä ( 1964 ), Kirjallisuus historian käänteessä ( 1997 ) ja muita. Kokoelmat Vytautas Macerniksen , Jurgis Baltrušaitin , Faustas Kirshan , Jonas Aistisin teoksista ja antologioista Litauische Poesie aus zwei Jahrhunderten (Berliini, 1983 ), Lietuvių epigrama ir parodija ( 1983 ), Dvivių ( 1983) 2019 tuv , 1995 ). Artikkeleita ja kirjoja painettiin myös venäjäksi.
Sävellykset
- Julius Janonis. 1962.
- Naujų kelių ieškant. 1964.
- Salomėjos Nėries lyrika. 1968.
- Kazio Borutos kūryba. 1980.
- Ievos Simonaitytės kūryba. 1987.
- Antanas Vaiciulaitis. 1993.
- Jonas Aistis. 1999.
- Dviese kirjallisuus sūpuoklėse: Kazys Puida ir Vaidilutė. 2003.
- XX ikävuoden lieventäviä runoja. 1980.
- XX iän liettualainen lyrika. Vilna: Vaga, 1982. 397 s.
- Lietuvių literatūra ir pasaulinės literatūros procesas. Vilna: Vaga, 1983. 470 s.
- Žanrų kaita ir sintezė. 1986.
- Problemos ir situacijos. 1990.
- Romanttinen perinne liettualainen kirjallisuus. Vilna: Amžius, 1993. 206 s.
- XX ikäkirjallisuus: Lietuvių kirjallisuuden istorija. Vilna: Alma littera, Lietuvių literatūros ir tautosakos institutas, 1995. 719 s. ISBN 9986-02-124-3 .
- XX ikäinen lietuvių kirjallisuus: Lietuvių kirjallisuuden istorija. 2-asis patais. leid. Vilna: Alma littera, Lietuvių literatūros ir tautosakos institutas, 1996.
- Kirjallisuus historia lūžyje. 1997.
- Theophilis Tilvitis . Moskova, 1958.
- Moderni liettualainen runous. Moskova, 1969.
- Kirjallisuutta Freiheit- ja Unfreiheit-kielillä. Die Geschichte der litauischen Literatur von der Staatsgrundung bis zur Gegenwart. Aus dem Litauschen von Cornelius Hell ja Lina Pestal. Oberhausen-Vilnius: Athena-Verkag, Alma littera, 2002. 286 S. ISBN 3-89896-134-6 , ISBN 9955-08-178-3 .