| Kuznetsov Viktor Vasilievich | |
|---|---|
| Syntymäaika | 23. tammikuuta 1928 |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 6. helmikuuta 2014 (86-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | kirjailija ja kääntäjä |
Viktor Vasilyevich Kuznetsov (1928-2014) - kirjailija ja kääntäjä , kirjailijaliiton jäsen .
Viktor Vasilievich Kuznetsov syntyi 23. tammikuuta 1928 kylässä. Ney , Kostroma (entinen Jaroslavl) talonpoikaisperheessä. Samana vuonna perhe muutti Kolpinoon . Hänen isänsä Vasily Andreevich Kuznetsov työskenteli Izhoran tehtaalla , sitten palokunnan poliittisena ohjaajana. Sodan alusta lähtien hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi rintamaan eikä palannut. Sodan ja saarron alkaessa Kuznetsov, hänen äitinsä Evdokia Grigorjevna ja hänen nuorempi veljensä Juri asuivat Finlyandskaja-kadulla, talo 4. Sitten heinäkuussa 1942 perhe evakuoitiin Kostroman alueelle , Neyan kaupunkiin . 7. luokalla Victor meni 3 km kirkon puukouluun. Sitten hän opiskeli yhden vuoden Makarievin kaupungissa , joka on 10 km:n päässä Zarechyesta, ammattikoulussa nro 11 automekaanikkona. Usein heidät lähetettiin kovaan työhön - hakkuutyöhön.
Keväällä 1944 Leningradin lapset palautettiin Leningradiin : opiskelemaan automekaanikkojen ryhmässä Okhta -koulussa . 1 kuukauden opiskelun jälkeen hän meni töihin Kolpinoon mekaanikkona teollisuuskompleksissa (nykyisin urheilukoulun rakennus Volodarsky-kadulla). Eräänä päivänä kesällä 1944 luin Komsomolskaja Pravda -sanomalehdestä ilmoituksen pääsystä merenkulkukouluihin ja menin Arkangeliin opiskelemaan. Vuonna 1948 hän valmistui siitä. Purjehti pienellä tankkerilla "Buran", oli Puolassa . Mutta pian lääketieteellinen komissio kirjasi rantaan matkapahoinvoinnin vuoksi. Sitten - vuoden ajan hän työskenteli Izhoran tehtaalla mekaanikkona. Vieraiden kielten taitonsa ansiosta hän astui vuonna 1950 käännöstieteellisen tiedekunnan vieraiden kielten instituuttiin. Ja jopa läpäistyään 30 ulkoista koetta, hän siirtyi kolmannesta vuodesta viidenteen. Aloitti työskentelyn instituutin viimeisenä vuonna. Viktor Vasilyevich työskenteli 10 vuotta valtion nimetyssä julkisessa kirjastossa. Saltykov - Shchedrin , kartografian osastolla. Hän teki paljon kirjallisia käännöksiä englannista, ranskasta ja saksasta. Sitten noin 10 vuotta hän työskenteli englannin opettajana Leningradin kouluissa, sitten Gatchinassa , ydinfysiikan instituutissa (10-11 vuotta).
Kuznetsovin ensimmäinen käännös julkaistiin vuonna 1955 Ogonyok-lehdessä Moskovassa - käännös Jack Copen englanninkielisestä tarinasta "A Crack in the Sky". Vuonna 1959 amerikkalainen kirjailija William Dubois vaimonsa Shirley Grahamin kanssa matkattuaan Kiinaan Kiinan kansantasavallan puheenjohtajan Mao Tse Tungin luo, jossa hänelle myönnettiin Leninin rauhanpalkinto N. S. Hruštšovin kutsusta , saapui Leningradiin matkallaan Moskovaan tulkille hänen kirjansa ("Mansartin testit", "Muistelmat" jne.).
Vuonna 1965 käännös Armand Lanoun romaanista "Kun meri vetäytyy" painettiin Leningradissa . Tämän kirjailijan viimeinen romaani on Jäähyväiset elämälle! Hyvästi, rakkaus! ”, Kääntäjä myös Kuznetsov, julkaistu vuonna 1990 Sever-lehdessä.
Kuznetsov hyväksyttiin vuonna 1990 Venäjän kirjailijaliittoon sekä kääntäjäksi että kirjailijaksi . Hän loi kymmenen kirjaa ja kolmekymmentä kirjallista käännöstä ulkomaisten kirjailijoiden teoksista venäjäksi .
ja muut - yli 30, mukaan lukien tekniset käännökset (geodesia) venäjästä englanniksi.