| ||
---|---|---|
Armeija | Neuvostoliiton asevoimat | |
Joukkojen tyyppi (joukot) | ilmapuolustus | |
Muodostus | huhtikuuta 1941 | |
komentajat | ||
Tykistön kenraalimajuri S. E. Prokhorov | ||
peittoalue | ||
Laatokan länsiranta , järviyhteydet |
Laatokan ilmapuolustusprikaatialue (nimi Osinovetsky-ilmapuolustusprikaatialue voi myös löytyä) on Neuvostoliiton asevoimien sotilasyksikkö Suuren isänmaallisen sodan aikana .
Nimetty uudelleen Lugan ilmapuolustusprikaatin piiristä 22. syyskuuta 1941
Osana aktiivista armeijaa 22.9.1941-6.8.1942 .
Muodostuessaan hän otti asemansa Laatokan länsirannalla Osinovetsin niemialueella ja alkoi suorittaa taistelutehtäviä kattaakseen kuljetuksen järven yli. 17. marraskuuta 1941 aloitettiin Elämäntien rakentaminen ja sen peitto määrättiin myös alueelle, samalla kun tien varrella risteilyihin autoihin sijoitettiin ilmatorjuntakonekivääripisteitä. Marraskuusta 1941 alkaen hävittäjäilmailurykmentit siirrettiin prikaatialueen operatiiviseen alaisuuteen, erityisesti siitä lähtien laivaston 123. ilmatorjuntahävittäjärykmentti , 5. ja 13. hävittäjärykmentti aloitti toimintansa merivoimien suojeluksessa. elämän tie.
23. joulukuuta 1941 mennessä hän ampui alas 80 vihollisen lentokonetta, joulukuusta 1941 huhtikuuhun 1942 vielä 51 lentokonetta. 5. kesäkuuta 1942 aloitettiin alueen uudelleenjärjestely ja 6. elokuuta 1942 alue liitettiin Sviriin . Prikaatialue ja Laatokan ilmapuolustusdivisioonan alue luotiin niiden pohjalta [1] .
Alue kuului koko olemassaolonsa ajan Leningradin rintamaan , ja marraskuusta 1941 lähtien se raportoi suoraan rintaman sotilasneuvostolle, ei ilmapuolustuskomennolle .
Työläisten ja talonpoikien puna-armeija suuressa isänmaallissodassa : Ilmapuolustusalueet | |
---|---|
Ilmapuolustusalueet | |
Ilmapuolustusprikaatin alueet |
|
Divisioonan ilmapuolustusalueet |
|
Ilmapuolustusjoukkojen alueet |
|