Lontoon konferenssi (1945)

Vuoden 1945 Lontoon konferenssi oli toisen maailmansodan neljän voittajavallan  edustajien kokous , joka pidettiin 26. kesäkuuta - 8. elokuuta 1945 Nürnbergin oikeudenkäynnin valmistelemiseksi . Neuvostopuolta edustivat konferenssissa Neuvostoliiton korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja I. T. Nikitchenko ja Moskovan yliopiston professori, kriminologi ja kansainvälisten asioiden asiantuntija A. N. Trainin . Ensimmäisen virallisen kokouksen puheenjohtajana toimi Britannian oikeusministeri D. M. Fife. Konferenssi pidettiin suljettujen ovien takana, virallista pöytäkirjaa ei pidetty.

8. elokuuta 1945 Lontoon konferenssissa allekirjoitettiin sopimus Neuvostoliiton, USA:n, Ison-Britannian ja Ranskan hallitusten välillä Euroopan akselin maiden tärkeimpien sotarikollisten syytteeseen asettamisesta ja rankaisemisesta , Kansainvälinen sotatuomioistuin perustettu , jolla on valtuudet tuomita ja rangaista henkilöitä, jotka ovat tehneet tai valmistaneet rikoksia rauhaa vastaan, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja hyväksynyt sen perussäännön . Sopimuksen erityinen lauseke selvensi, että kansainvälisen sotilastuomioistuimen perustaminen ei millään tavalla poikkea Moskovan konferenssissa vuonna 1943 julkaistusta "julistuksesta natsien vastuusta tehdyistä julmuuksista", sodan siirtoa koskevista määräyksistä. rikolliset (jotka eivät kuulu suurten rikosten luokkaan) maihin, joissa heidän tekemänsä rikokset, eikä rajoita kansallisten tai miehitystuomioistuinten oikeuksia, "jotka on jo perustettu tai perustetaan jollekin unionin alueelle tai Saksaan oikeudenkäyntiä varten sotarikollisista".

Sopimuksen neljä osapuolta kehottivat kaikkia YK:n jäsenmaiden hallituksia liittymään siihen. Sopimuksen allekirjoittivat: Neuvostoliitosta - I. T. Nikitchenko ja A. N. Trainin, Yhdysvalloista - Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen Robert H. Jackson , Iso-Britanniasta - lordikansleri William Allen Jowitt, Ranskasta - Robert Falco , jäsen Ranskan korkein kassaatiooikeus.

Kansainvälisen sotatuomioistuimen peruskirjassa määrättiin tuomioistuimen organisaatio, sen toimivalta ja yleiset periaatteet, syytettyjen menettelylliset takeet sekä kansainvälisen sotatuomioistuimen oikeudet.

Kirjallisuus