MK-88
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 1. syyskuuta 2016 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
3 muokkausta .
MK-88 |
Laitteistoalusta |
IBM PC |
Hinta |
4000 r. |
Tyyppi |
kotitietokone |
Muotoseikka |
Emolevy näppäimistökotelossa |
Kehittäjä |
V. M. Glushkov Kybernetics Institute , MPO VT |
Osavaltio |
Neuvostoliitto |
RAM |
128, 256, 640 kt |
Pysyvä muisti |
16 kt |
Laiteohjelmiston ROM |
BIOS |
Virtalähde |
220 V, 50 Hz, 40 W |
Periferia |
tulostin , levyasema , nauhuri |
Muistilaite |
levyke , kompakti kasetti |
Paino |
6,5 kg |
Koko |
500×325×69 mm |
CPU malli |
K1810VM88 |
CPU-rekisterit (bitti) |
16-bittinen |
CPU:n kellonopeus |
4,77 MHz |
Resoluutio pikseleinä |
320 × 200 (4 väriä, 2 palettia), 640 × 200 (2 väriä) |
Tekstitila |
40×25, 80×25 (16 väriä) |
MK-88 on Neuvostoliiton kotitalouksien henkilökohtainen tietokone, joka on yhteensopiva IBM PC/XT :n sekä EU PC :n kanssa . Kehitetty 1980-luvun lopulla Institute of Cybernetics -instituutin tiimien toimesta. V. M. Glushkov Ukrainan SSR:n tiedeakatemia ja Minskin PO VT. Ensimmäisessä liittovaltion kilpailussa lupaavien kotitalouksien henkilökohtaisten tietokoneiden mallien luomiseksi, jonka Neuvostoliiton valtion tekniikan ja teknologian komitea järjesti ja joka pidettiin vuonna 1989, hän sai ensimmäisen sijan ja häntä suositeltiin massatuotantoon [1] . Tuotannon aloitti Minsk PO VT 1990-luvun alussa. Vuonna 1991 tietokoneen hinta oli noin 4000 ruplaa [2] .
Kuvaus
MK-88-tietokoneita valmistettiin useita versioita, jotka erosivat RAM-muistin määrästä (128, 256 ja 640 KB), levyaseman, paikallisen verkkosovittimen ja näytön läsnäolosta. Tietokone oli monoblock-rakenne (näppäimistö ja emolevy yhdessä kotelossa), ulkoisella virtalähteellä ja levyasemalla. Kotitalouksien nauhuria voitaisiin käyttää tiedontallennuslaitteena. Tulostimen, ohjaussauvan ja muiden ulkoisten laitteiden liittäminen järjestelmäväyläliittimen kautta tarjottiin. MK-88:n ensimmäisten julkaisujen muistin laajentamiseksi kehitettiin myöhemmin 512 kilotavua RAM-moduuli [3] .
Muistiinpanot
- ↑ V. P. Boldyrev. Ensimmäinen liittovaltion kilpailu // Tietoyhteiskunta. - 1990. - Nro 5 . - S. 75 . — ISSN 1606-1330 .
- ↑ Tietokone kaikille on MK-88! // Tekniikka nuorille. - 1991. - Nro 9 . — P. 4. kansilehti . — ISSN 0320-331X .
- ↑ Petrusevich Yu., Ermolenko V. RAM-laajennusmoduuli MK-88-tietokoneelle // Radioamatööri. - 1995. - Nro 7 . - S. 8-9 .
Ulkoiset linkit