Maximilian II (Pyhän Rooman keisari)

Maximilian II
Maximilian II
Pyhän Rooman keisari
25. heinäkuuta 1564  - 12. lokakuuta 1576
Edeltäjä	Ferdinand I
Seuraaja	Rudolf II
Tšekin kuningas
25. heinäkuuta 1564  - 12. lokakuuta 1576 (nimellä Maximilian I )
Kruunaus	14. toukokuuta 1562
Edeltäjä	Ferdinand I
Seuraaja	Rudolf II
Syntymä	31. heinäkuuta 1527 Wien( 1527-07-31 )
Kuolema	12. lokakuuta 1576 (49-vuotias) Regensburg( 1576-10-12 )
Hautauspaikka	Pyhän Vituksen katedraali , Praha
Suku	Habsburgit
Isä	Ferdinand I
Äiti	Anna Böömistä ja Unkarista
puoliso	Espanjan Maria
Lapset	Anna Itävalta [1] , Rudolf II [1] , Ernst Itävalta , Elisabeth Itävalta [1] , Matteus , Maximilian III Itävalta [2] , Albrecht VII Itävalta , Wenzel Itävalta , Margaret Itävalta , Ferdinand von Habsburg [d] [2] , Marie von Habsburg [d] [2] , Friedrich von Habsburg [d] [2] , Marie von Habsburg [d] [2] , Karl von Habsburg [d] [2] ja Eleonore Erzherzogin von Österreich [d] [2]
Suhtautuminen uskontoon	katolinen kirkko
Palkinnot
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Maximilian II ( saksa  : Maximilian II _ _ _ _  _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 14.15.1562 Maximilian I nimellä ), Saksan kuningas ( Rooman kuningas , kruunattiin 28.11.1562 ), Unkarin ja Kroatian kuningas ( kruunattiin 8.9.1563 ) . Habsburgien dynastian edustaja .

Elämäkerta

Maximilian oli Ferdinand I :n ja hänen vaimonsa Annan Böömistä ja Unkarista vanhin poika , joka syntyi Wienissä 31. heinäkuuta 1527. Hän harjoitteli Espanjassa , sai sotilaallista kokemusta setänsä Kaarle V :n kampanjan aikana Ranskaa vastaan ​​vuonna 1544 sekä Schmalkaldic-sodassa , ja pian hän osallistui valtakunnan asioihin.

Syyskuussa 1548 Maximilian meni naimisiin serkkunsa Marian , Kaarle V:n tyttären kanssa, ja vuosina 1548–1550 hän oli keisarin varakuningas Espanjassa. Joulukuussa 1550 hän palasi Saksaan osallistuakseen keskusteluun keisarillisen valtaistuimen kohtalosta. Kaarle V halusi poikansa Philipin (myöhemmin Espanjan kuninkaan) seuraajakseen, mutta hänen veljensä Ferdinand, joka hallitsi Habsburgien dynastian maita , halusi myös keisarillisen arvonimen. Kompromissiin päästiin: Philip julistettiin Ferdinandin perilliseksi. Habsburgien kahden haaran väliset suhteet olivat erittäin kireät, minkä vuoksi Maximilianin sairaus vuonna 1552 johtui myrkytyksestä serkkunsa Philipin edun mukaisesti.

Samoihin aikoihin Maximilian asettui Wieniin ja alkoi hallita Itävallan omaisuutta ja puolustaa niitä turkkilaisilta. Jo varhaisessa iässä Maximilian joutui protestantismin vaikutuksen alle , hän piti yllä ystävällisiä suhteita protestanttisiin hallitsijoihin ja piti tiiviisti yhteyttä luterilaisen hovin papin kanssa. Hänen isänsä, joka tuli keisariksi vuonna 1558, lupasi paavi Paavali IV: lle , että hänen poikansa ei nousisi keisarillisen valtaistuimelle, jos hän eroaa katolisesta kirkosta. Siten Maximilian pysyi muodollisesti katolisena, vaikka hän noudatti protestanttisia näkemyksiä elämänsä loppuun asti.

Marraskuussa 1562 Maximilian kruunattiin Frankfurtissa roomalaisten kuninkaaksi tai Saksan kuninkaaksi, ja hänestä tuli keisarin perillinen. Aikaisemmin hän vakuutti katoliset ruhtinaat, että hän jakaisi heidän uskonsa, ja lupasi protestanttisille ruhtinaille, että hän hyväksyisi julkisesti Augsburgin tunnustuksen ja ryhtyisi keisariksi. Syyskuussa 1563 Maximilianuksesta tuli Unkarin kuningas , ja isänsä kuoleman jälkeen hänestä tuli heinäkuussa 1564 Pyhän Rooman keisari sekä Unkarin , Kroatian ja Böömin kuningas .

Kun Maximilianista tuli keisari, hän joutui käsittelemään maansa uskonnollista hajoamista. Suvaitsevana hallitsijana hän yritti säilyttää tasapainon ja toimi usein välittäjänä katolisten ja protestanttien välillä. Vuonna 1568, toisen sodan jälkeen Ottomaanien valtakunnan kanssa , Maximilian teki rauhansopimuksen sulttaani Selim II :n kanssa maksamalla turkkilaisille 8 vuoden kunnianosoituksen.

Maximilianin ja Espanjalaisen Philipin väliset suhteet paranivat ajan myötä. Espanjalaisen Infante Carlosin kuolema vuonna 1568 avasi tien Maximilianille tai hänen pojilleen Espanjan valtaistuimelle. Vuonna 1570 keisarin tyttärestä Annasta tuli hänen serkkunsa Philip II:n neljäs vaimo. Myös Maximilian, ilman suurta menestystä, puolusti protestantismiin kääntynyttä Alankomaita , jonka Philip yritti valloittaa tulella ja miekalla. Vuonna 1575 joukko puolalaisia ​​ja liettualaisia ​​magnaatteja ehdotti Maximiliania ehdokkaaksi Puolan valtaistuimelle , mutta hänellä ei ollut riittävää suosiota ja Transilvanian prinssi Stefan Batory valittiin kuninkaaksi .

Maximilian kuoli 12. lokakuuta 1576 Regensburgissa . Ennen kuolemaansa hän kieltäytyi viimeisestä ehtoollisesta. Keisari haudattiin Prahan Pyhän Vituksen katedraaliin . Maximilianuksen valtaistuin siirtyi hänen pojalleen Rudolphille , ja myöhemmin hänen pojasta Matteuksesta tuli myös keisari .

Perhe

Vuonna 1548 hän meni naimisiin espanjalaisen Infanta Marian ( 1528-1603 ) , keisari Kaarle V :n tyttären kanssa. Lapset:

1. Anna Itävalta (1549-1580), Espanjan kuninkaan Philip II :n neljäs vaimo, Filip III :n äiti .
2. Ferdinand (1551-1552)
3. Rudolf II (1552–1612), Pyhän Rooman keisari
4. Ernst ( 1553–1595 ), arkkiherttua, Espanjan Alankomaiden kaupunginhaltija
5. Elisabeth Itävalta (1554-1592), Ranskan kuninkaan Kaarle IX :n vaimo .
6. Maria (1555-1556)
7. Mattias (1557–1619), Pyhän Rooman keisari
8. kuolleena syntynyt poika (1557)
9. Maximilian III Itävalta (1558-1618), arkkiherttua, Saksalaisen ritarikunnan suurmestari .
10. Albrecht VII ( 1559-1621 ), arkkiherttua, Espanjan Alankomaiden kaupunginhaltija, espanjalaisen lapsen Isabella Clara Eugenian aviomies
11. Wenzel (1561–1578), arkkiherttua, Pyhän Johanneksen ritarikunnan suurpriori
12. Friedrich (1562-1563)
13. Mary (k. 1564)
14. Karl (1565-1566)
15. Margarita (1567-1633), nunna
16. Eleanor (1568-1580).

Esivanhemmat

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 sukulais-Britannia
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Lundy D. R. Maximilian II von Habsburg, Pyhän Rooman keisari // Peerage 

Kirjallisuus

• Encyclopædia Britannica yhdestoista painos. - New York: Encyclopædia Britannica, Inc., 1911. - V. 17.

Temaattiset sivustot	ECARTICO Peerage
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Itävaltalainen musikaali Biografinen Itävallan valtakunta Suuri tanskalainen Suuri katalaani Hienoa norjalaista Brockhaus ja Efron maailman ympäri kroatialainen Allgemeine Deutsche Biographie Britannica (verkossa) Brockhaus Merkittävä nimitietokanta Universalis
Sukututkimus ja nekropolis	WikiTree Olemme myöhässä
Bibliografisissa luetteloissa BNE : XX1308544 BNF : 10605594z GND : 11857938X ISNI : 0000 0001 0882 6921 J9U : 987007265141305171 LCCN : n80073725 NKC : jn20000701192 NLP : A11844127 NTA : 070740569 NUKAT : n2005116833 PTBNP : 1773333 LIBRIS : 20dghc0l4cc8ntz SUDOC : 066759323 VcBA : 495/105454 VIAF : 27863609 WorldCat VIAF : 27863609