| Maxim Yastran | |
|---|---|
| Maksim Grigorjevitš Grigorjev | |
| Syntymäaika | 1916 |
| Syntymäpaikka | v. Vurmankasy , Kazanin kuvernööri , Venäjän valtakunta |
| Kuolinpäivämäärä | syksy 1942 |
| Kuoleman paikka | Stalingrad , Venäjän SFNT , Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
| Ammatti | runoilija , kääntäjä |
| Vuosia luovuutta | 1935-1942 _ _ |
| Teosten kieli | tšuvashi |
Maxim Grigorievich Yastran (oikea nimi Grigoriev ; 1916, Vurmankasyn kylä , Kazanin maakunta , Venäjän valtakunta - syksy 1942, Stalingrad , RSFSR , Neuvostoliitto ) - Tšuvashin runoilija, kääntäjä. Hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliittoon vuonna 1962 (postuumisti) [1] .
Maxim Grigoriev syntyi vuonna 1916 Vurmankasyn kylässä Yadrinskyn alueella Kazanin maakunnassa (nykyinen Alikovskin alue Tšuvashiassa ) köyhään talonpoikaperheeseen. Jo kouluvuosinaan hän oli kiinnostunut runouden maailmasta. Hän luki Konstantin Ivanovin ja Mihail Sespelin teoksia .
Valmistuttuaan Asakasan kolhoosnuorten koulusta Maxim jatkaa opintojaan Tšeboksarin työväen tiedekunnassa.
Vuosina 1936-1939 Maxim Grigorjev työskenteli Hatĕr Pul -lehden, Zamrak Bolshevik -sanomalehtien ja Pioneer Sassin henkilökunnalla.
Hänet kutsuttiin isänmaalliseen sotaan vuoden 1942 alussa . Yksikkö, jossa Yastran palveli, lähetetään puolustamaan Stalingradia . Mutta runoilija jatkaa kirjoittamista edessä. M. Yastran omistaa sota-ajan runonsa "Kuolleiden ystävälle", "Sairaanhoitaja", "Kolhoosi Argamak", "Tyttöjen laulu", "Kuinka isällämme oli seitsemän poikaa" sotilasystävyydelle.
Saman vuoden syksyllä Maxim Yastran kuoli taistelussa Stalingradin puolesta .
Toukokuussa 1962 hänet hyväksyttiin postuumisti Neuvostoliiton kirjailijaliittoon.
Maxim Yastran julkaisi ensimmäisen runonsa "Subbotnikin jälkeen" vuonna 1935 Collective Farmer -sanomalehdessä. Runo "Keskustelu puutarhassa" tuo runoilijalle mainetta.
Yastran työskenteli sekä sanoitusten genressä että suurissa runoissa, hänen kynästään ilmestyi esimerkiksi "Sergei Kirov", "Seitsensiipinen kotka", "Magic Lamp".
Runoilija yrittää kääntää kuuluisien kotimaisten ja ulkomaisten runoilijoiden teoksia. Hän käänsi G. Heinen, A. Puškinin, M. Lermontovin, T. Shevchenkon, V. Majakovskin, K. Simonovin, S. Mikhalkovin, I. Chavchavadzen ja muiden teoksia tšuvashin kielelle.
Sodan alussa Yastran työskenteli Chăvash Kommuni / Chuvashskaya Kommuna -sanomalehden matkustavana kirjeenvaihtajana ja kirjoitti takaosan kolhoosien väsymättömästä työstä. 27. kesäkuuta 1941 hänen runonsa "Olemme murskannut vihollisen" julkaistiin Chăvash Kommuni -sanomalehdessä 27. kesäkuuta 1941.