Malyshko, Andrey Samoilovich

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 23. lokakuuta 2017 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 53 muokkausta .
Andri Malishko
ukrainalainen Andriy Samiylovich Malishko
Nimi syntyessään Andrey Samoilovich Malyshko
Syntymäaika 1. (14.) marraskuuta 1912 tai 14. marraskuuta 1912( 1912-11-14 ) [1]
Syntymäpaikka Obukhov ,
Kiovan kuvernööri ,
Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä 17. helmikuuta 1970( 17.2.1970 ) [2] [1] (57-vuotias)
Kuoleman paikka
Kansalaisuus (kansalaisuus)
Ammatti runoilija , kääntäjä , laulaja
Suunta sosialistinen realismi , romantiikka
Genre runo , laulu , runo
Teosten kieli ukrainalainen
Debyytti "Ukraina on minun!" (1943)
Palkinnot
Stalin-palkinto - 1947 Stalin-palkinto - 1951 Neuvostoliiton valtionpalkinto - 1969
Palkinnot
Leninin käsky Leninin käsky Punaisen lipun ritarikunta - 1944 Työn punaisen lipun ritarikunta
Punaisen tähden ritarikunta - 13.9.1943 Kunniamerkin ritarikunta SU-mitali Stalingradin puolustamisesta ribbon.svg Mitali "Voitosta Saksasta suuressa isänmaallissodassa 1941-1945"
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Andrei Samoylovich Malyshko ( ukrainalainen Andriy Samoylovich Malishko ; 1. (14.) marraskuuta 1912, Obukhovin kylä , Kiovan maakunta , Venäjän valtakunta - 17. helmikuuta 1970 , Kiova , Ukrainan SSR , Neuvostoliitto ) - ukrainalainen neuvostorunoilija , kääntäjä , singer . Kahden Stalin-palkinnon ( 1947 , 1951 ), Neuvostoliiton valtionpalkinnon ( 1969 ) ja Ukrainan SSR:n Taras Shevchenkon valtionpalkinnon ( 1964 ) saaja. NKP:n jäsen (b) vuodesta 1943 . Kuuluisan Kiivan valssin (1950) tekstin kirjoittaja, jonka säveltäjä Platon Mayboroda sävelsi ("Kyiv Waltz" sekoitetaan toisinaan lauluun "Kiev Mіy", jonka säveltäjä Igor Shamo kirjoitti vuonna 1962. runoilija Dmitri Lutsenkon sanat). Neuvostoliitossa "Kiovan valssista" tuli Kiovan epävirallinen hymni, ja refräänin melodia ("...kastanja kukkii taas, Dniprovska b'є, nuoruudeni on makea - onneni...") Kiovan radion kutsumerkki. Klassisena valssin esityksenä ja sovituksena pidetään M. Shevchenkon ja M. Fokinin dueton äänitystä (mies- ja naislauluparit yhdessä, kuorot - kuoro). Laulu esitettiin kahdessa versiossa - ukrainaksi ja venäjäksi (upea käännös ukrainasta teki kuuluisa Kiovan kääntäjä, runoilija ja folkloristi Grigory Litvak).

Hän on myös kuuluisan kappaleen "Laulu pyyhkeestä" ("Rakas äitini, en nukkunut niitä öitä ...") kirjoittaja.

Elämäkerta

Syntynyt 1.  (14.) marraskuuta  1912 Obukhovin kaupungissa (nykyisin Obukhovin kaupunki, Kiovan alue Ukrainassa ) köyhän suutarin suureen perheeseen. Vuoden 1912 metrikirjassa on merkintä: ”Marraskuu. Syntynyt - 2, kastettu - 3. Nimi - Andrey. Isä - talonpoika Obukhovin kaupungissa Samoilo Nikitovitš Malyshko ja hänen laillinen vaimonsa Evgenia Evstafyevna (Ivga Ostapovna). Molemmat ovat ortodokseja[3] .

Andrei meni Obuhovin työkoulun ensimmäiselle luokalle vuonna 1920 . Tähän mennessä hän oppi lukemaan ja laskemaan vanhemmilta veljiltään Vasilialta ja Pietarilta [4] .

Vuonna 1927 Malyshko valmistui seitsemän vuoden koulusta Obukhovissa ja meni Kiovaan päästäkseen lääketieteelliseen korkeakouluun, mutta myöhästyi kokeista. Hänestä tuli tämän teknisen koulun opiskelija seuraavana vuonna [5] . Andreyn opettajien joukossa olivat Ukrainan SSR:n tulevat kunniatutkijat - kirurgi Mihail Sidorovich Kolomiychenko ja neuropatologi Dmitri Ivanovitš Panchenko [6] . Sitten A. S. Malyshko jätti teknillisen koulun ja astui Kiovan yleissivistävän instituutin kirjallisuuden tiedekuntaan, josta hän valmistui vuonna 1932 . Vuosina 1932-1934 hän työskenteli opettajana ja johtajana. lukion pedagoginen osa Ovruchin kaupungissa Zhytomyrin alueella . Vuosina 1934-1935 hän palveli puna-armeijassa . Vuosina 1936-1939 hän johti Komsomolets Ukrainy -lehden kirjallisuusosastoa. Vuosina 1939-1941 hän työskenteli ukrainalaisen Young Bolshevik -lehden päätoimittajana. Vuodesta 1940 LKSMU:n keskuskomitean jäsen.

Vuosina 1941-1944 runoilija toimi erityiskirjeenvaihtajana etulinjan sanomalehdissä Puna-armeija, Isänmaan kunniaksi ja Neuvosto-Ukrainan partisaanilehti. Hän sai aivotärähdyksen, joka räjäytti miinan. Hän julkaisi seitsemän runokokoelmaa, erityisesti "Ukraina on minun!" (1942) - yksi silmiinpistävimmistä runollisista ilmiöistä sotavuosina.

Vuosina 1945-1947 hän työskenteli Dnipro - lehden päätoimittajana . Vuodesta 1947 hän on  ollut Vitchizna-lehden toimituskunnan jäsen. Ukrainan SSR:n korkeimman neuvoston varapuheenjohtaja 3. kokouksessa. Malyshko oli Ukrainan SSR:n kirjailijaliiton hallituksen, puheenjohtajiston ja sihteeristön jäsen .

Kirjailija Malashkin puhui tuomitsevasti Malyshkon nationalistisista temppuista [7] .

Andrei Malyshko kuoli 17. helmikuuta 1970 Feofaniyan kliinisessä sairaalassa. Hänet haudattiin Baykoven hautausmaalle Kiovassa.

"Kiovan valssi" (1950)

Musiikki: P. Mayboroda, sanat: A. Malyshko.

(Alkuperäinen ukrainankielinen versio tekstistä):

Yöt, kevään satakieliyöt,

Podniprovskyin osakkeet unelmoivat minusta.

Kukkiin kastanjoita,

Hvilya Dniprovska b'є,

Nuoruus on suloinen - olet onneni.

Dalі, neozorії dalі, Kiovan puutarhat,

Unohtumaton ystävä, tulet tänne.

Kukkiin kastanjoita,

Hvilya Dniprovska b'є,

Nuoruus on suloinen - olet onneni.

Ompeleet ja rakas geeni makaavat kaukana,

Meitä rakastettiin pariskunnissa, se on sääli sydämelle.

Kukkiin kastanjoita,

Hvilya Dniprovska b'є,

Nuoruus on suloinen - olet onneni.

Meidän on parempi kokoontua yhteen satakieli yössä,

Kiovan lämpimät aamunkoitto oli tulossa.

Kukkiin kastanjoita,

Hvilya Dniprovska b'є,

Nuoruus on suloinen - olet onneni.

(Venäläiset sanoitukset ukrainasta kääntänyt Grigory Litvak):

Satakieliyöt, tammien kevätäänet,

Unelmoin taas Dneprin alueen laaksoista.

Kastanjapuut kukkivat jälleen

Kuuluu Dneprin roiske,

Nuoruutemme, sinä - on onnen aika!

Kiovan puutarhoissa sataa nuoruuden lauluja.

Ystäväni, sinä, tiedän, tulet takaisin tänne.

Kastanjapuut kukkivat jälleen

Kuuluu Dneprin roiske,

Nuoruutemme, sinä - on onnen aika!

Ompeleet ja polut menevät kaikki kaukaisuuteen,

Rakastimme hellästi ja surun sydämessä.

Kastanjapuut kukkivat jälleen

Kuuluu Dneprin roiske,

Nuoruutemme, sinä - on onnen aika!

Tapaamme jälleen kevätyönä,

Lämpimät Kiovan tähdet - loista ikuisesti!

Kastanjapuut kukkivat jälleen

Kuuluu Dneprin roiske,

Nuoruutemme, sinä - on onnen aika!

Perhe

Ensimmäinen vaimo - Daria Livshits. Tytär - Valentina, runoilija ja kääntäjä.

Toinen vaimo on Fedorova Maya Filippovna.

Kolmas vaimo on Lyubov Zabashta (vuodesta 1959), runoilija. Poika - Nikita.

Luovuus

Kustantaja "Neuvostoliiton kirjailija" ( Moskova ) julkaisi kahdeksan Andrei Malyshkon runokokoelmaa venäjäksi käännettynä [ 8] :

Vuonna 1950 Andrei Malyshkon kokoelma "Runot ja runot" julkaistiin valtion kaunokirjallisuuden kustantajassa. Se käännettiin venäjäksi runoilla kirjoista Isänmaa (1936), Sanoitukset (1938), Elämän kirjoista (1938), Pojat syntyvät (1939), Aamunkoiton päivät (1940), "Maaliskuu", "Larksut" ( 1940), "Kasakat" (1941), "Taistelu" (1943), "Neljä vuotta", "Jaroslavna" (1946), "Kevätkevät" (1949), "Beyond the Blue Sea" (1949), sykli "The Commander" (1945), runot "Prometheus" (1946), "Elävä legenda" (1947), "Se oli aamunkoitteessa" (1948) [9] .

Palkinnot ja palkinnot

Muisti

Katso myös

Muistiinpanot

  1. 1 2 Kuvataidearkisto - 2003.
  2. 1 2 Malyshko Andrey Samoilovich // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia : [30 osassa] / toim. A. M. Prokhorov - 3. painos. - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1969.
  3. Kostenko Anatole . Andriy Malishko: Elämäkertakertomus. - Kiova: Dnipro, 1987. - S. 10.
  4. Kostenko Anatole . Andriy Malishko: Elämäkertakertomus. - Kiova: Dnipro, 1987. - S. 11.
  5. Kostenko Anatole . Andriy Malishko: Elämäkertakertomus. - Kiova: Dnipro, 1987. - S. 26-27.
  6. Kostenko Anatole . Andriy Malishko: Elämäkertakertomus. - Kiova: Dnipro, 1987. - S. 34.
  7. Felix Chuev. 140 keskustelua Molotovin kanssa. Toinen Stalinin jälkeen. - Moskova: Rodina, 2019. - S. 532. - 656 s. - ISBN 978-5-907149-23-6 .
  8. Shiperovich B. Kustantaja "Neuvostoliiton kirjailija". Bibliografia 1934-1982. - M., 1985.
  9. Malyshko Andrey . Runoja ja säkeitä. - Moskova - Leningrad: GIHL, 1950. - 308 s.
  10. NBU:n verkkosivusto (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 8. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2013. 
  11. Andrei Malyshkon muistomerkki . Haettu 8. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 5. huhtikuuta 2018.

Kirjallisuus

Linkit