| Nijat Mammadov | |
|---|---|
| Syntymäaika | 23. helmikuuta 1982 (40-vuotias) |
| Syntymäpaikka | Baku , Azerbaidžanin SSR , Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | Azerbaidžan |
| Ammatti | kirjailija , runoilija , esseisti |
| Teosten kieli | Venäjän kieli |
| Palkinnot | Venäjän palkinnon saaja (2013) |
Nijat Mammadov (s . 23. helmikuuta 1982 , Baku , Azerbaidžanin SSR ) on azerbaidžanilainen proosakirjailija , runoilija , kääntäjä , esseisti , joka kirjoittaa venäjäksi. Azerbaidžanin kirjailijaliiton jäsen. "Venäjän palkinnon " (2013) saaja, Jeltsin-säätiön palkinnon voittaja parhaasta venäjänkielisestä käännöksestä (2007). Azerbaidžanin palkinnon "Vuoden parhaasta käännöksestä" (2004) ja Azerbaidžanin kansallisen kulttuuripalkinnon käännöskategoriassa (2006) voittaja.
Syntynyt 23. helmikuuta 1982 Bakussa, Azerbaidžanin SSR:ssä. Suoritettuaan opinnot koulussa hän tuli Bakun osavaltion yliopiston filologiseen tiedekuntaan , jossa hän suoritti maisteriopinnot vuonna 2004.
Hän harjoittaa aktiivisesti kirjallista luovuutta, hän kirjoittaa monia teoksiaan venäjäksi. Hän opettaa kursseja Bakun slaavilaisen yliopiston Higher Literary Courses -kursseilla. Hän on kirjoittanut Azerbaidžanissa ensimmäisen Joseph Brodskin työtä käsittelevän monografian . Hän käänsi venäjäksi kahdeksan kirjaa azerbaidžanilaista ja turkkilaista runoutta ja proosaa. Hänen runollisia teoksiaan on käännetty myös georgiaksi, uzbekiksi, englanniksi ja turkiksi. Mamedovin kirjailijan turkkilaisen runouden käännökset sisällytettiin kirjaan "A Century of Translation: Anthology of Russian Poetic Translation of the 21st Century", joka julkaistiin vuonna 2006 Moskovassa. Hän on "Azerbaidžanin modernin venäläisen runouden antologian" kirjoittaja ja kokoaja. Azerbaidžanin nuoriso-, urheilu- ja matkailuministeriö myönsi Nijat Mammadoville arvostetut palkinnot "Vuoden parhaasta käännöksestä" vuonna 2004 ja kansallisen kulttuuripalkinnon nimikkeessä "Uuden sukupolven kääntäjä" vuonna 2006 [1] .
Nijat Mammadov osallistui toiselle kansainväliselle venäläis-georgialaiselle runofestivaalille vuonna 2008 sekä Tashkent Open Poetry Festivalille. Vuonna 2007 hän voitti Jeltsin-säätiön palkinnon parhaasta venäjänkielisestä käännöksestä. Hänen runojaan, proosaa ja käännöksiä julkaistiin aikakauslehdissä: " New Youth ", " UFO ", "Gvideon", "Interpoetry", " Ran lapset ", " Kansojen ystävyys ", "Arion", sähköiset julkaisut "Muistava talo" " ja "Textonly" sekä muissa julkaisuissa [2] .
Vuonna 2013 kirjasta "Meeting Place Everywhere" hänet nimitettiin "Russian Gulliver" -kustantamo " Venäjän palkinto " -kilpailuun. Tuli kilpailun voittaja [3] .
Vuonna 2016 hänen esseensä "The Flow", joka käännettiin englanniksi, sisällytettiin Dalkey Archive Pressin julkaisemaan arvostettuun Best European Fiction 2016 -antologiaan. Tämän julkaisun toimittajat huomauttivat, että Nijat Mammadov on ensimmäinen azerbaidžanilainen kirjailija, joka on mukana julkaisussa Best European Fiction [4] .
Asuu ja työskentelee Bakussa .
Venäläinen proosakirjailija Aleksandr Ilichevsky pani merkille azerbaidžanilaisen kirjailijan työn ja hänen panoksensa venäläiseen kirjallisuuteen [5] :
Nijat Mammadov on täysin ainutlaatuinen kirjailija. Toisaalta hän on kirjailija, jolla on ehdottoman eurooppalainen asenne - ei niinkään kaksikielisyytensä vuoksi - koska häntä kiinnostaa kieli paitsi venäläisistä merkityksistä: hänen etupiirinsä on eurooppalaisen merkityksen taittuminen prisman kautta. venäjän kieli. Toisaalta idän - Azerbaidžanin, Persian, Turkin - kulttuurin vaikutus hänen kirjoittavaan sieluunsa on väistämätön ja valtava - ei pelkästään alkuperäsyistä, vaan myös siksi, että idässä runoilija on aina enemmän pyhä hahmo kuin Euroopassa.
Runoilija Shamshad Abdullajev ei myöskään jäänyt sivuun ja korosti runoilija Nijat Mammadovin yksilöllisyyttä:
Kaukasialaisessa runsaan vapaasäkeen kuorossa Nijat Mammadovin ääni on äärimmäisen yksinäinen eikä siinä ole yhtäläisyyksiä. Itse asiassa hänen kanssaan ei Ylgyzin ja Velin hengessä ilmennyt hienostunut ytimekkyys eikä vieläkin outo didaktisen kivun luettavuus eikä kiemurtelevien tyylien kaiku, jotka pyrkivät tunkeutumaan jonkinlaiseen postmodernistiseen evankeliumiin, ikään kuin ne vapauttaisivat hänet edistää vain kapeaa kosmopoliittista innostusta. Sitä parempi.
Kirjailijan teokset ja kirjat: